maanantai 25. tammikuuta 2016

mikä ihmeen manu?

Pientä updatea näin alkuun: endokrinologian ja onkologian kurssit on nyt ohi ja tentit suoritettuina. Onkon tentistä tulikin jo tulokset ja olin omaan osaamiseen tosi tyytyväinen, harmi vaan että tästä tentistä ei saanut arvosanaksi muuta kuin hyväksytty/hylätty :D Eihän täällä tietysti arvosanojen perässä opiskella, mutta... Endon tulokset ei oo vielä tulleet, mutta mulle jäi sellainen tuntuma, että sekin meni oikein hyvin! Nyt meillä alkoi sitten vatsan alueen ongelmien kurssi, joka onkin viimeinen iso jaksokokonaisuus ennen kesälomaa! Vatsan tentin jälkeen meillä alkaa 5 viikon kliininen palvelu, jossa toimitaan "työharjoittelussa" eri osastoilla ja toivottavasti päästään tekemään ja näkömään paljon eri juttuja. En vielä tiedä, mihin osastoille tuun itse menemään, jännityksellä odotetaan vielä tuloksia :)

Mulla on ollut tässä stressinaiheuttajana myös kesätyöpaikka, eli tarkemmin sanottuna amanuenssipaikkojen haku. Eilen lähetin lopullisen hakemuksen, melkein kuukauden piinallisen pohtimisen jälkeen. Joku voisi nyt kysyä, että miksi halusin hakea amanuenssuuripaikkoja enkä mennä töihin sairaalaan tai TK:n vuodeosastolle lääkärin sijaiseksi. Se on erittäin hyvä kysymys, minkä kanssa oon myös painiskellut jo oikeastaan syksystä asti, kun kaverit alkoi hakea kesätyöpaikkoja. Opiskeluihin kuuluu yhteensä neljä kuukauden amanuenssuurijaksoa eli "manua", joihin sisältyy yksi sisätautien, yksi kirurgisen, yksi terveyskeskuksen ja yksi vapaavalintainen harjoittelujakso.

Miksi sitten amanuenssuuri, eikä kesäsijaisuus? Sijaisuudestakin saa nimittäin yhden manun ja huomattavasti parempaa palkkaa kuin harjoittelusta. Syynä tähän valintaan oli esimerkiksi se, että mulla ei ole vielä yhtäkään kokemusta manuista, koska viime kesän käytin syventävien opintojen suorittamiseen, kun suurin osa muista oli tekemässä harjoittelua. Viransijaisena vastuu on paljon isompi ja monissa paikoissa hommia riittääkin ylitöiksi asti. Vaikka en epäilekään sitä ettenkö suoriutuisi viransijaisuudesta ihan yhtä hyvin kuin muutkin, niin tulin siihen tulokseen että mulla ei ole mikään kiire "oikeisiin töihin" vain siksi, että siitä saa enemmän palkkaa.

Kesämuisteloita

Riskinsä on tässäkin, sillä en haluaisi toisaalta amanuenssinakaan seistä vain seinäruusuna katselemassa, vaan päästä osallistumaan mahdollisimman paljon. Siksi pyrin valitsemaan sellaisia hakukohteita, joissa saisin luultavimmin enemmän vastuuta, jolloin työ lähestyisi huomattavasti viransijaisuutta. Viransijaisuus houkuttaa toki edelleen, turha sitä on käydä kieltämään, mutta päivystysoikeushan mulle tulee joka tapauksessa kevään jälkeen ja sitä kautta ovet aukeaa myös "oikeisiin hommiin" :) Jos manupaikat osoittautuukin pettymyksiksi, niin ainakin mulla on mahdollisuus tehdä lyhyempää keikkaa esim. viikonloppuisin. Varmasti mielenkiintoisia kokemuksia, kävi miten tahansa!

Annoin nyt itselleni luvan jättää tän kesätyöahdingon taakse ja keskittyä taas kaikkeen muuhun :D Turha murehtia etukäteen, lääkäri musta tulee joka tapauksessa! Mites teidän pääsykoelukijoiden arki sujuu? :) Nyt varmaan jo monet alkaa viimeistään kaivella kirjoja esiin, toki vähän omasta taustasta riippuen. Hurjasti tsemppiä kaikille uurastajille!


13 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus ja hyvää pohdintaa. Varmasti itselläni tulee sama pohdinta vastaan, kunhan sen aika joskus koittaa. Vähempi vastuu alussa on siinä mielessä parempi, että pystyy keskittymään oppimiseen tehokkaammin, kun ei ole niin suuria paineita ja vastuuta. Ja päivystyksillä sitten voi korvata rahan menetystä, jos siltä alkaa tuntua.. :)
    Täällä pääsykoelukemiset on vauhdissa. Uusintakirjoituksia kohti mennään (fy-ke), johon mennessä pitäisi saada fy-ke loistavalle tasolle. Hommia riittää, mutta niin kyllä motivaatiotakin. Kaikki blogitekstisi lisää tätä motivaatiota, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Näin mäkin ajattelin, raha on toissijaista oppimisen rinnalla ja kivempi opiskella ilman hirveetä stressiä omasta pärjäämisestä. Paljon tsemppiä kirjotuksiin ja ennen kaikkea pääsykokeisiin! :)

      Poista
    2. Kiitos paljon! Olisi niin kiva päästä tänä vuonna lääkikseen!!! :)

      Poista
  2. Oot parasta mitä mulle on sattunu vähään aikaan.
    Tää blogi sai aikaan semmosen motivaatioryöpyn, ettei varmaan 12 tuntiakaan enää tuntuisi pahalta kuusi kertaa viikossa:)
    Itse siis olin paniikissa kun kirjoitin syksyllä enkusta E:n ja bilsasta E:n, että oliko tää nyt tässä kun ei edes helpoimmista aineista herunut ällää. Syy oli kyllä siinä, etten oikein vielä händlännyt yhtään mitään opiskelutekniikkaa; luin siis kirjaa "hauki on kala" menetelmällä xd.
    Nyt tilanne on kyllä aivan toinen, mutta valaisit vielä painottamalla asioiden ymmärtämistä, kiitos siitä, tiedät varmasti, mistä puhut :)
    Saako kysyä, haitko itse yhteispiste-, vai koepistekiintiössä? :)
    Ps. onko jotain vinkkejä fysiikan ja kemian opiskeluun, miten painotit laskemista, asioiden ymmärtämistä(mindmapit, yms.), entä oliko sinulla jotain erityisiä opiskelutekniikoita käytössä?
    Oon vuoden 2016 ylioppilas ja arvostaisin tosi paljon jos vastaisit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :D Aivan ihana aloitus!

      Opiskelutekniikka oli kyllä mullakin aika hukassa vielä lukiossa, ja vielä edelleen opin itsestäni uusia juttuja tenttiin lukiessa! Täytyykin sanoa, että isoin kehitys on ehdottomasti tapahtunut vasta yliopiston puolella :) Mutta kyllä toi asioiden ymmärtäminen on ihan keskeistä pääsykokeiden kannalta, ei kukaan voi muuten muistaa sitä kaikkea (tai mä en ainakaan koskaan muistaisi..).

      Mä pääsin sisään yhteispistekiintiössä, mutta en kuitenkaan hyötynyt lähtöpisteistä, sillä mun täytyi kuitenkin saada pääsykokeesta pisteitä saman verran kuin koepistekiintiössä päässeet. Selitinpäs nyt vaikeasti :D

      Oon jonkin verran noita vinkkejä kirjottanu aikasemmin ylös (kannattaa katsoa kategoriasta "vinkkejä" tai "usein kysyttyä") joissa käsittelen erityisesti pääsykokeeseen valmistautumista. Suurimman osan opiskeluajasta taisin kyllä käyttää laskemiseen, rutiini on vaan niin tärkeää siellä kokeessa, koska siinä ajassa ei vaan ehdi alkaa pohtimaan joka kysymystä! Tein myös paljon muistiinpanoja ja käsitekarttoja, koska opin kirjoittaessa ja mulla on hyvä kuvamuisti :) Suosittelen hyödyntämään hyväksi havaittuja tapoja! Muiden opettaminen on myös yksi ihan loistava tapa palauttaa mieleen jo opittuja asioita! Jos muuta yleisöä ei löydy, niin voit vaikka sivistää omia vanhempiasi :)

      Paljon onnea matkaan ja erityisesti pääsykokeisiin!

      Poista
  3. Blogisi on hyvä ja motivoiva, sen lisäksi tunnut olevan hyvä myös aidosti hyvä tyyppi. Toivottavasti kesäsuunnitelmasi onnistuvat ja jos sattumoisin tavattaisiin neurokirralla, olisi kiva tutustua suhun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, ihana säädä tällaisia kommentteja :) Neurokirra oli mun ykköstoiveena niin nyt vaan sormet ristissä toivon et pääsisin sinne! Tuu ihmeessä juttelemaan sitten :)

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Jos kyllästyt lääketieteeseen voisit ryhtä kirjailijaksi, kiva blogi :) mitä luulet, onkohan myöhäistä aloittaa nyt lukemaan hampaalle jos sen tekee täysipäiväisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä toinen hakija, olen sitä mieltä että töitä se vaatii pirusti mutta ilman muuta kannattaa kokeilla! Ei sitä tiedä vaikka löytäisitkin itsesi syksyllä hampaalta jos nyt aloitat ja teet töitä koko kevään. Aikaa on vielä :)

      Poista
    2. Joo mä oon samaa mieltä, kannattaa ainakin kokeilla kun siinä et menetä mitään! :) Pääsykokeessakin on paljon tuurista kiinni, jos sieltä sattuukin tulemaan sulle hyvin sopivat kysymykset niin ei todellakaan mahdotonta! Ja kiitokset :)

      Poista