maanantai 14. joulukuuta 2015

comeback

Moi taas,

en ole kadonnut jäljettömiin tai paennut maasta - yksinkertaisesti tää syksy alkoi vaan tuntumaan sen verran raskaalta, että en vaan jaksanut ottaa enää ylimääräistä stressiä blogin kirjoittamisesta. Taustalla on ollut monenlaista tekijää, mutta nyt kun loma (vihdoin!) alkoi, niin akut pääsevät latautumaan ja löytyy aikaa palata kirjoittelun pariin :)

Raajakurssi oli ja meni, tentistäkin luultavasti pääsin läpi. Omat potilaatkin kävin kurssin aikana tunnollisesti tutkimassa, mutta valitettavasti yksi palautetuista teksteistä tuli bumerangina takaisin, kun hoitosuunnitelma ei ollutkaan riittävä. Onhan se hyvä, että opettajat vaativat meiltä laadukasta työtä, mutta musta tuntuu vähän oudolta laatia kunnollista hoitosuunnitelmaa (ohjelmoitujen jatkotutkimusten lisäksi), jos ei vielä ole edes tiedossa mikä potilasta vaivaa :D Mutta täytynee yrittää spekuloida sinne jotakin...

Nyt meillä on käynnissä endokrinologian ja onkologian jaksot samanaikaisesti. Molemmissa opettajat ovat olleet todella hyviä! Tykkään mielettömästi siitä tyylistä, että opettaja kyselee vaikka vuorotellen kaikilta oppilailta kysymyksiä ja osaa vaatia meiltä osaamista, mutta ei sitten myöskään rupea ilkeäksi, jos joku ei osaakaan vastata. Mikä onni, että molempien kurssien opettajat ovat juuri tällaisia :) Endokrinologiassa ollaan käyty läpi paljon diabetesta ja kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Diabetes on ollut ennestään jo suhteellisen tuttu, koska lähipiiristä on löytynyt diabeetikkoja, mutta nyt kurssilla ymmärsin vasta, miten monipistoshoito oikeasti toimii. Täytyy kyllä nostaa hattua kaikille diabeetikoille, hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen vaatii oikeasti paljon vaivannäköä ja hyvää sairauden tuntemusta!

Syöpätaudeissa ollaan käyty tähän mennessä läpi lähinnä rintasyöpää. Jokainen pääsi myös pitämään yhden oman vastaanottokäynnin oirepolilla, jonne meidän potilaiksi saapui rintasyövän jo aikaisemmin sairastaneita, joille on ilmaantunut uusi oire. Kokemus oli äärimmäisen opettavainen ja vastuullinen - istuihan vastaapäätäni terveydestään hyvin huolestunut potilas. Kaikki meni kuitenkin tosi mukavasti ja työn tarkastamaan tullut erikoislääkärikin oli tyytyväinen suoritukseen. En tiedä miksi, mutta jotenkin syöpätaudit on alkaneet kiinnostaa. Toisaalta hoidot kehittyvät jatkuvasti ja ovat mielenkiintoisia, mutta erityisesti se tiivis hoitosuhde ja halu olla läsnä sairaan tukena tuntuu jotenkin kiehtovalta. Kenties yksi varteenotettava erikoistumisvaihtoehto?

Ihanaa joulun odotusta kaikille!

11 kommenttia:

  1. Kiitos kivasta blogista! Olen sairaa hoitaja teholla ja ajoittain pohdin lääkistä. Kohtuu nuori siis vielä olen ;) Miten luulet, että lääkisopiskelun aikana jaksaa/kerkeää tekemään töitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on moni kavereista tehnyt osa-aikasesti töitä opiskelujen ajan, itsekin olen ollut tutorina valmennuskursseilla (vaikka aika vähän hommaa siitä loppujen lopuksi edes tuli) ja kyllä se onnistuu, vaikka voikin olla ajoittain raskasta. Tietysti, mitä pidemmälle etenee opinnoissa niin sitä raskaammaksi opiskelu käy, mutta sitten taas pystyy tekemään enemmän oman alan hommia ja neljännen vuoden jälkeen tienaa varsin mukavasti tekemällä satunnaisesti päivystyksiä :)

      Poista
  2. Moikka! Oon hakemassa lääkikseen nyt keväällä 2016 ja yritän pohtia Helsingin ja Tampereen välillä. Onko Helsingissä opiskelijoita myös muualta kuin pääkaupunkiseudulta ja ovatko ihmiset innokkaita tutustumaan toisiinsa? Toinen kysymys, tiedän, että kävit itse valmennuskurssin, mutta osaatko sanoa lääkiskavereistasi, ovatko hekin kaikki käyneet valmennuskurssin? Haluaisin vain tietää, onko mahdollisuuksia päästä sisään, kun ei ole rahaa valmennuskurssiin? :) Kiitos jos jaksat vastata!!
    Ps. Loistava blogi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ja kiitos kommentista! :) Todellakin on mahdollista päästä ilman valmennuskurssia! Kurssi on vain apuväline, mutta kyllähän se oikea lukutyö tehdään pitkälti erikseen. Voisi olla hyvä idea yrittää kuitenkin hankkia jonkun kurssin materiaaleja, joista saa hyviä tehtäviä laskettaviksi! Niitä voi ostaa kurssijärjestäjiltä erikseen tai käytettyinä netistä. Tulevat huomattavasti edullisemmiksi kuin valmennuskurssi :)

      Helsingissä on kyllä opiskelijoita muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta, mutta kyllä suuri osa on "paikallisia". Kaikki ovat kuitenkin mun mielestä hyvin innokkaita tutustumaan ihan paikkakunnasta riippumatta myös muualta tulleisiin opiskelijoihin, eli siitä ei kannata murehtia :)

      Poista
  3. Hei! Huikeaa jos kerkeät herätellä taas blogia eloon: täältä saa nimittäin uskomattoman hyviä vinkkejä opiskeluun sekä paljon motivaatiota. Kiva on seurata myös lääkiksen opiskelijan "arkea" niin tietää sitten mihin on oikeasti hakemassa :D Itse päätin hekea lääkikseen jo yläasteella, minkä takia kävin matemaattisluonnontieteellisen yläasteen ja otin lukiossa kaikki biologian, kemian ja fysiikan syventävät kurssit! Olen siis tämän vuoden abi ja olen kirjoittanut vasta biologian (tosin hyvällä menestyksellä;)! Heti kirjoitusten jälkeen olen menossa valmennuskurssille - haluan panostaa pääsykokeisiin 100% .. Jos jatkat vielä blogia niin minua kiinnostaisi postaus omaata lukusuunnitelmastasi viimeisinä kuukausina. Lisäksi mietin kuinka yleistä saman kevään abien sisäänpääsy on ja kuinka rytmitit lukemistasi sekä pysyit selväjärkisenä?? :,D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos kommentista :) Yritän jaksaa herätellä blogia eloon tälle vuodelle, mutta nää ekat kaksi viikkoa koulussa on ollu melko kiireisiä, kun meillä oli heti kaksi eri tenttiä samalla viikolla. Sun suunnitelmat kuulostaa erittäin hyviltä, vaikutat tosi motivoituneelta, mikä on hieno juttu, keep up! Oon kirjoitellu noista mun lukusuunnitelmista silloin aikaisemmin (esim. tässä: http://becomingadoctor20.blogspot.fi/2012/07/this-is-how-i-did-it.html ) ja nyt kun pääsykokeista on jo niin pitkä aika, niin en oikeen enää muista tarkkaan mitään yksityiskohtia koko keväältä, valitettavasti :/

      Meidän kurssilla aloitti tuoreita abeja noin 30%, mikä on mun ymmärtääkseni suhteellisen tavallinen osuus (voin olla väärässäkin). Nykyäänhän valintakokeet ja hakujärjestelyt jo vähän suosiikin lukiosta suoraan hakevia, mikä on sun kannalta tietysti hyvä juttu! Selväjärkisenä itse pysyin sillä, että pidin omasta vapaa-ajasta kiinni (aina vähintään yksi vapaapäivä viikossa), urheilin säännöllisesti, söin suhteellisen terveellisesti ja pidin yhteyttä kavereihin, enkä eristäytynyt yksin kirjastoon :D Toivottavasti löydät lisää vinkkejä vanhoista teksteistä, tsemppiä hakuun!!

      Poista
  4. Moikka! Oon nyt lukenu sun blogiasi ekaa kertaa ja musta sulla on hyviä ajatuksia lääkiksessä opiskelemisesta. Itse opiskelen nyt toista vuotta lääkiksessä ja haluaisinkin kysyä sulta muutamaa juttua... Mä olen tosi kova stressaamaan koulun suhteen ja nyt kun meillä on paton kurssi meneillään, tuntuu että lukemista on vaan aivan liikaa siihen aikamäärään nähden mitä voi käyttää lukemiseen. Luen joka päivä noin 3-5 tuntia (viikonloput ylensä vapaana) ja silti tuntuu, että opin kaikn vasta kun pänttään ennen tenttiä.. Musta tuntuu että oon paljon tyhmempi kuin muut, koska tarviin niin paljon aikaa tohon oppimiseen. sä olitkin kirjottanu siitä asiasta mut miten oikeesti pystyt elää sen kanssa? Hullua tässä onkin se, että oon kuitenkin saanut vitosia kaikista kursseista tähän mennessä mut nyt tuntuu etten enää jaksa lukea näin paljoa ja et mun elämä menee ihan hukkaan tätä menoa..Lisäksi mua vaivaa se, että tuntuu et kaikki tulee opiskeltua vaan ulkoa ja tentin jälkeen ei meinaa muistaa ku murto-osan siitä mitä on lukenu.
    Toivottavasti sulla ois aikaa vastata mulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Sori, kun vähän on kestänyt tää vastaaminen, on ollu tosi kiireiset pari viikkoa koulussa.. :/

      Tiiän hyvin ton tunteen, että aika vaan loppuu vuorokaudesta kesken ja vaikka miten paljon tekee hommia niin silti aina pitäis osata vielä enemmän ja kaikki unohtuu pikku hiljaa jne. Se on oikeasti tosi kuormittavaa ja varmasti myös yksi syy siihen, miks oon ollu tän koko vuoden niin väsynyt opiskeluun, vaikka sinänsä nautinkin siitä paljon!

      Mä en usko että oot yhtään tyhmempi kuin kukaan muukaan. Tällasessa oppilaitoksessa, missä on kova vaatimustaso ja kunnianhimoisia opiskelijoita, saa itsensä helposti vakuuttuneeksi siitä, että olisi jotenkin huonompi ja muut osaa kaiken niin paljon paremmin. Todellisuudessa kukaan ei kuitenkaan osaa kaikkea! Joku voi muistaa hyvin yksityiskohtia, mutta isommat kokonaisuudet on hukassa, joku oppii tosi nopeasti ja vaikuttaa siten todellista osaavammalta, toiset tykkää päteä ja osa valmistautuu etukäteen huolellisesti opetuksiin (mikä olisi tietysti ihanteellinen tapa toimia, mutta oh well..) ja osaa sen takia asioita paremmin etukäteen ja siitä syntyy helposti illuusio, että muut on paljon parempia.

      Neuvoisin sua keskittymään omaan opiskeluun niin, että oot itse tyytyväinen! Jos susta tuntuu siltä, että oot ymmärtäny ja oppinu jonkin asian tarpeeksi hyvin, niin se riittää. Elämää vartenhan tässä opiskellaan, eikä tenttiin :) Nauti elämästä ja opiskeluajoista, ei niillä arvosanoilla oo niin väliä, jos se ydinaines on kuitenkin sisäistetty! Omaa terveyttä täytyy vaalia, eikä oo hyvä polttaa itseään loppuun vaan voidakseen sanoa, että sai tentistä vitosen. Varsinkin, kun ne tenttikysymyksen on välillä mitä on... :)

      Poista
    2. kiitoksia vastauksesta :) noita samoja asioita olen itsekin pohdiskellut viime viikkoina ja parempaan päin mennään! sun tsemppaukses ja mielipitees on kuitenkin tosi tärkeitä, kiitos niistä :)

      Poista
  5. Moikka! Alkuun haluan sanoa että vaikutat ihanan aidolta tytöltä :) Sitten kysyisin mielipidettä :D Olen hakemassa tänä keväänä helsinkiin. Lukiossa olen käynyt kemman ja fysiikan kurssit, tosiaan käynyt vain eli istunut tunneilla, työmääräni oli olematon. Lukion jälkeen luin sairaanhoitajaksi, ja siinä heräsi mielenkiinto oppia aina vain enemmän ja enemmän ihmiskehosta ja ihmisyydestä. Aloittaisin lukemisen nyt, ja menisin valmennuskurssille. Vanhoja valmennusmateriaaleja minulla onkin ja kolme hyvää lääkis ystävää jotka kyllä auttavat jos kysyy. Kuulostaako 4kk ihan kamalan lyhyeltä ajalta ottaa bilsa, kemma ja fyssa haltuun? Olen huono muistamaan ulkoa, mutta tosi hyvä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja yhdistämään tietoa. Kiitos jos jaksat ottaa kantaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ja alkuun heti kiitokset :)

      4 kuukaudessakin ehtii jo tehdä ihmeitä! Kyllähän toi aika tiukalta aikataululta toki kuullostaa, mutta sulla on sairaanhoitajaopintojen kautta varmasti jo hyvä ihmisen biologian tuntemus, mikä helpottaa urakkaa! Jos koet olevasi nopea oppija ja hyvä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia, niin miksei se olisi mahdollista jo tälle keväälle! Varmasti vaatii sinulta paljon panostusta ja pitkiä päiviä, mutta eihän se opiskelu missään nimessä hukkaan mene. Jos taloudellinen tilanne vain sallii, niin totta ihmeessä kokeile! :)

      Poista