tiistai 2. kesäkuuta 2015

tyypillinen klinikkapäivä

Heipähei!

Lupailin alkuvuodesta tehdä vastaavanlaisen "my day" -postauksen kliinisen vaiheen opiskelusta, koska monille (mukaanlukien itselleni vielä muutama kuukausi sitten..) koko klinikkaopiskelu on vähän hämärän peitossa. Valitettavasti Riha-blokki on ollut niin työläs, että en oo vaan yksinkertaisesti ehtinyt kirjoittaa tätä aikaisemmin, mutta toisaalta nyt mulla on ainakin aikaa paneutua tähänkin tehtävään kunnolla :) Yleisesti kliinisen vaiheen opiskelusta voisi sanoa, että opetus vaihtelee käynnissä olevan blokin mukaan. Toki kaikkien blokkien peruselementit pysyvät samoina, eli pakollinen opetus koostuu pienryhmäopetuksista, klinikkapäivistä, seminaareista ja mentor-istunnoista. Tämä postaus käsittelee Rintakipu ja hengenahdistus -blokkia, eli rihaa.

Yleensä opetus alkaa arkisin 8.15, mutta tänä päivänä aamu alkaa vasta 9.15 mentor-avauksella. Herään 7.25 herätyskellon pirinään ja hetken loikomisen jälkeen astelen suihkuun. Aamuherätykset ovat jo niin rutiinia, että huomaan viikonloppuisinkin herääväni itsestään ennen yhdeksää, eikä herääminen tee arkisinkaan tiukkaa kunhan vain huolehtii riittävästä unensaannista. Aamupalaksi keittelen uutta suosikkia - kaurapuuroa, jonka sekaan heitän kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä. Kyytipojaksi iso mukillinen pikakahvia (en millään jaksa keittää kahvia aamuisin ja äiti sattui löytämään pikakahvin, joka oikeasti maistuu hyvältä!). Sitten nopea sutaisu meikkiä naamaan, vaatteet päälle ja kohti bussipysäkkiä.

Lääkärilehti Hesarin korvikkeena
Koululla suuntaan suoraan mentor-avaukseen. Mentorit on vähän vastaavanlaisia kuin PBL-opetus preklinikassa. Meille annetaan jokin potilastapaus käsiteltäväksi ja sitten pohditaan mentorin (kliininen opettaja) johdolla, mitä vastaavassa tilanteessa tekisi, miten pitäisi tutkia ja mitä kokeita ottaa jne. Sitten saadaan lukualue seuraavaksi kerraksi ja purussa käydään kaikki opiskeltava läpi. Purkusessio kestää aina vähintään 2 tuntia, mutta usein jopa 3. Toisaalta tykkään tästä, että on pakkoa lukea samassa tahdissa ja että purussa tulee hyvin kerrattua koko aihe perusteellisesti, mutta mentorit on mun mielestä kyllä seminaarien jälkeen kaikkein puuduttavin opetusmuoto, mitä meillä tällä hetkellä on. Olisi kiva, jos opetusta rakennettaisiin niin, että opiskelijoita saataisiin aktivoitua paremmin, jolloin oppiminenkin olisi tehokkaampaa. 

Avaus päättyy etuajassa ja meille jää aikaa käydä kahvilla sairaalan kahviossa ennen seuraavaa opetusta. Sairaalan kahviosta saa kahvipasseja, joilla joka viides kahvi on ilmainen! Ehdottomasti hyödyntämisen arvoinen etu :) Seuraavaksi meillä on vuorossa radiologian ryhmäopetus, jossa harjoitellaan thorax-rtg:n eli keuhkokuvan tulkintaa. Ylimääräiset tavarat on helppo jättää sairaalan lokeroon opetuksen ajaksi.

Kamat kaappiin ja menoksi!
Radiologian opetuksen jälkeen on vuorossa tunnin lounastauko! Perinteisesti tutkittuamme lounasravintoloiden listat päätämme hylätä sairaalan ruokalan "Merenneidon kalapullat" ja siirtyä Unicafeen Haartmaninkadun toiselle puolelle. Tunnin tauko opetuksesta tekee hyvää ja samalla ehtii kivasti jutella kavereiden kanssa. Klinikassa kurssi jaetaan pienempiin opiskeluryhmiin ja eri ryhmät opiskelee eri blokkeja samaan aikaan. Tästä johtuen me ei olla kevään aikana juurikaan törmäilty muihin kuin rihaa opiskeleviin koulussa, mikä on tietysti vähän tylsää. Onneksi vapaa-ajalle kerkeää näkemään muitakin kurssikavereita :) Meillä on tosi kiva pienryhmä, joten mua ei haittaa viettää oman ryhmän kanssa paljon aikaa, päinvastoin!

Lounas hujahtaa äkkiä ohitse ja vuorossa on päivän viimeinen ryhmäopetus sairaalan kardiologisella osastolla. Lähdemme ajoissa ruokalasta hakemaan takkeja omilta kaapeilta, jotta olisimme ajoissa odottamassa opetuksen alkua. Meillä on ryhmän kesken sellainen "sakkokassa" -systeemi, jossa myöhästymisestä ja tärkeiden tavaroiden unohtelusta tulee sakkoa yhteiseen kassaan, joka sitten käytetään vuoden kuluttua, kun pienryhmät vaihtuu. Opetuksessa käydään yleensä tapaamassa osaston potilaita ja opettaja kyselee vuorotellen jokaiselta tiukkojakin kysymyksiä. Tunnelma on aina rento ja kannustava ja oon itse huomannut tykkääväni tästä opetusmuodosta paljon! Opetuksen jälkeen suuntaan vielä terkkoon lukemaan ja nappaan kahviosta voimakahvin piristämään iltapäivää.

Eteisvärinän Käypä Hoito -suositus, joka pitäisi kuulemma jokaisen lääkärin osata vaikka unissaan :D
Mitään varsinaisia lukualueita meillä ei kirjoista ole, vaan jokainen hankkii tiedon sieltä, mistä katsoo parhaaksi. Toki päivitetyin tieto on se tärkein, joten aika monet opiskelijoista lukee terveysportin kautta käypä hoito -suosituksia ja lääkärin käsikirjaa.

Yleensä luen kirjastolla johonkin 17-18 asti, mutta tänään lähden jo aikaisemmin, jotta ehdin ajoissa salille, koska olen illalla menossa vielä valvomaan yhtä simuloitua koetta. 


Koevalvonnan jälkeen kotiin ja rättiväsyneenä suoraan unille. Seuraavana aamuna vuorossa heti 8.00 aamulla simulaatio-opetus, jossa me päästään hoitamaan simulaatiopotilasta. Oli muuten todella hauska opetus, tykkäsin! Tuli ihan mieleen se jakso Greyn anatomiasta, kun George yrittää epätoivoisesti pelastaa omaa simulaatiopotilastaan ja ylilääkäri siellä leikkii ja räjäyttelee valtimoita ihan vaan kiusatakseen :D 


Tällaista tää mun klinikka-arki tänä keväänä oli. Rankkaa, mutta todella palkitsevaa. Jokainen päivä oli uusi oma haasteensa ja omien potilaiden kohtaaminen ja tutkiminen oli ehdottomasti yksi parhaita juttuja! Kuva otettu Seinäjoelta keuhkoviikoilta, joka oli kanssa yks hienoimpia kokemuksia kevään aikana. Puolivälissä ollaan ja meno eikun kiihtyy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti