lauantai 11. huhtikuuta 2015

Burn baby burn

Viime viikolla iski pohja vastaan ja todella kovaa. En ollu aikasemmin ees tajunnut, miten väsynyt ja stressaantunut oon ollu. Päädyin (taas) migreenissä tippaan Haartmaniin missaten yhden päivän opetukset ja paniikissa yritin selviytyä pääsiäisen takia jo muutenkin lyhyemmän viikon kaikista deadlineista. Silloin se iski - todellinen burnout. Viime viikko oli yhtä hemmetinmoista mylläkkää, jossa ei kyyneleitä säästelty. Oli järkyttävää huomata miten nopeasti mun iloinen ja tyytyväinen mieliala vaihtui ihan täydelliseen masennukseen ja ahdistukseen yhdessä yössä. Otin aikalisän opiskelusta, kun huomasin että istuin taas yömyöhään lukemassa ahdistuneena ja jopa salille lähteminen alkoi ahdistaa, ja mietiskelin itsekseni syitä, jotka johtivat tähän tilanteeseen.

Ensinnäkin, klinikkaan siirtyminen ei ole ollut mikään ihan pikkujuttu. Koko opiskelurytmi ja rutiini on mennyt monilta osin uusiksi ja se, että ns. valmiit tietolähteet sivunumeroineen puuttuu, oli aluksi tosi vaikeaa, kun tuntui että joka suunnasta pursuaa tietoa ja oli pakonomainen tarve lukea jokaista tietolähdettä (vaikka sieltä löytyisikin tasan samat asiat). Syksy oli vielä siinä mielessä aika preklinikkamainen, että kaikilla oli samat oppikirjat, joista asioita luettiin (jos luettiin) eikä mulle ainakaan tullut mieleenkään käydä kauheasti hakemassa tietoa muualta. Mun oli todella vaikea sopeutua siihen, että jokaista sivua ja kirjaa ei pysty lukemaan niin lyhyessä ajassa menettämättä järkeään.

Toiseksi, RIHA:n alussa meille on tullu ihan kauheasti uutta asiaa nopealla syötöllä ja aikataululla, ilman kunnollisia ohjeita. Painotetaan potilaiden tutkimisen aloittamista ajoissa, jotta se ei kasaudu loppukevääseen, mutta samalla koko osasto on ihan kaaoksessa muuton takia, eikä kukaan tunnu tietävän missä mikäkin väline ja kansio on. Kirjotin tänään ekan sairaskertomuksen ja siihenkin meni aikaa loppujen lopuksi useita tunteja, koska ei meille ole annettu minkäänlaista selkeää "palikka-ohjetta", jota noudattaa. Onneksi meidän opettaja on aika rento ja sain häneltä myös ohjeita kirjoittamiseen. Potilastietojärjestelmästäkin oli yksi lyhyt (ja puuduttava) luento jo aikapäivää sitten, enkä usko että kovin moni voi sanoa osaavansa käyttää järjestelmää sujuvasti sen jälkeen.

Kolmanneksi, poissaolojen korvaaminen ei klinikassa olekaan niin helppoa kuin pitäisi. Ymmärrän toki sen, että jos poissaolojen kanssa oltaisiin kovin joustavia, niin varmasti joku aina käyttäisi systeemiä hyväkseen, jolloin opettajilla olisi kova työ korvaavien opetusten järjestämisessä. Mutta kyllä opiskelijalla täytyy olla oikeus jäädä sairaana kotiin ja pystyä korvaamaan rästiin jäänyt opetus niin, että opinnot eivät sen takia viivästy. On jokaisen opiskelijan perusoikeus saada sairastaa rauhassa, eikä kukaan sairaalapotilas halua flunssaisen opiskelijan käsittelyyn. On aivan käsittämätöntä, että opiskelijoita rohkaistaan tulemaan kouluun sairaana "koska se nyt vaan on helpompaa niin". Opiskelijaa ei saa myöskään rankaista hyväksyttävästä poissaolostaan vaatimalla korvaavaa suoritusta ensi vuoden ryhmän kanssa. Monet mun kurssikavereista on menossa tekemään amanuenssuuria kesällä ja jos heiltä jäisi yksikin pakollinen opetus puuttumaan esimerkiksi sairasloman takia, eivät he saisi manusta hyväksyttyä suoritusta, koska kaikki pakollinen opetus ja tentti on oltava hyväksytysti läpi ennen amanuenssuurin suorittamista. Ja olisipa tosi kiva jäädä välivuodelle sen takia, että ei pysty yhden poissaolon vuoksi etenemään opinnoissaan...

Kuva
Opettelen nyt vähitellen rennompaa otetta opiskeluun ja yritän kohdata kaikki vaikeudet tästä lähtien zenmäisen tyynesti. Opiskelu, lääketiede ja sairaala ei ole koko elämä. Oma hyvinvointi on tärkeintä (kuinka monesti oon tätäkin asiaa jo korostanut?). Tää viikko onkin mennyt jo paljon paremmin! Enää ei stressaa ja ruokakin maistuu taas :) Klinikkarytmiin on jo alkanut tottua, vaikka ei se 6.30 herääminen tietenkään mitään herkkua silti ole. Se onni tässä on, että vaikka päivät on pidentyneet huomattavasti, niin on tää opiskelu suurimmaksi osin vaan ihan älyttömän mielenkiintoista!

18 kommenttia:

  1. No huh huh, osataan siellä Suomessakin olla näköjään tosi anaaleja poissaolojen suhteen. Mulla on aina ollut ruusuinen kuva siitä miten helppoa ja reilua Suomessa on varmaan opiskella. Paljon jaksamisia sulle, kyllä se siitä lähtee rullaamaan kun potilasjutut muuttuu hieman tutummiksi. Perfektionisti ei kannata olla, kaikkea ei voi koskaan osata. Hyvä lääkäri susta tulee ihan varmasti. Muista pitää huolta itsestäsi ja omasta terveydestäsi. Itsellä oli pää hajota ykkösellä ja kolmosella väsymyksestä, stressistä ja tunteesta että mitään ei ehdi tehdä, eikä mikään riitä
    Ihanaa kevättä sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa vertaistukea! <3 Prekliinisessä vaiheessa ei ollu yhtään näin nihkeetä, vaan korvaaminen onnistu aina jotenkin helposti. Ymmärrän kyllä, että klinikassa on omat haasteensa, mutta kyllä noissa käytännöissä parantamisen varaa olisi! Nyt kun sai ekan sairaskertomuksen palautettua ja vähän on alkanut tajuamaan näitä käytäntöjä, niin stressi on jo onneksi helpottanut :) Ihmisiähän tässä vaan ollaan, kaikkeen ei tarvitse pystyä.. Ihanaa kevättä myös sinulle ja kiitos kommentistasi!

      Poista
  2. Ystäväni lääkiksestä avautui myös tuosta poissaolojen korvaamisesta -toi systeemi kuulostaa ihan älyttömältä! Tai ehkä pitemminkin korvaussysteemin puuttuminen..

    Oon lukenut sun blogia kauan ja tää kyllä motivoi! Haen kolmatta kertaa ja olen stadikierteessä - muualle ei voi hakea ja jo kahtena vuonna jäin tampereen ja stadin ja viime vuonna turun ja stadin väliin. :D Tosi kiva. No mutta tänä vuonna lukemiset on kyllä näyttäny niin hyvältä että jos ei ovet aukene niin ihme saa kyllä tapahtua. Mutta ihan mahtava blogi ja tsemppiä opiskeluihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, me ollaan kyllä tätä manattu myös opiskelijoiden kesken varsin monta kertaa! Kiva kuulla, että oot tykänny lukemisesta! :) Kuulostaa erittäin hyvältä myös noi sun lukemiset - keep up the good work! Ja tsemppiä myös sinulle :)

      Poista
  3. Meillä sama juttu Oulussa. Todella mälsä ja epäinhimillinen systeemi.

    Satutko tietämään tekeekö teillä päin manuja muut kuin Helsingin yo:n opiskelijat? Meidän killan manujakolistalla on näkynyt muilta paikkakunnilta tuttuja nimiä, joten mietiskelin että olisikohan Helsingin alueella manuilu mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia sinne myös! Parempi vaan yrittää pysyä terveenä :D

      Jos haluaa paikkaa Helsingin seudulta, niin ainakin meidän opiskelija-haussa on varmaan aika nihkeästi paikkoja muille opiskelijoille, koska meillekään ei kaikille niitä riittänyt! Mutta toki voi olla itse aktiivinen ja kysyä itse itselleen paikkaa (ainakin mun kavereista osa on itse kysynyt ja saanut paikan esim. Hyvinkäältä, Lohjalta tai muualta Helsingin lähiseudulta :)

      Poista
  4. Tsemiä! Ja mahtva blogi sulla!:) Pääsitkö itse lääkikseen yhteispisteiden avulla vai pelkillä koepisteillä? Onko sielä helsingissä montaa sellaista, jotka ovat päässeet pelkän kokeen avulla sisään?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mä pääsin yhteispistekiintiössä sisään. En muista kuollaksenikaan enää miten ne paikat jakautu silloin, mutta kyllä niitä opiskelijoita on hyvinkin paljon! Helsinkiin päästäkseen on lähes pakko ylittää koepistekiintiön raja, vaikka tulisikin hyväksytyksi yhteispistekiintiössä (tosin tilanne voi muuttua).

      Poista
  5. Voi ei, tiiän miltä toi tuntuu! Mulla oli itellä sama homma, jouduin joulukuussa sairaslomalle ku stressi veti niskan niin jumiin että pää ei kääntyny kunnolla. Mut nyt on pakko ollu vaa päästä irti siitä perfektionismista, ei kukaan voi osata kaikkea. Kyllä se siitä lähtee, kun opettelee priorisoimaan asiat, oma hyvinvointi pitää tulla ekana. Tsemppiä!! <3 T. Kolmannen vuoden kollega Turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä myös sinne! <3 Kuulostaa valitettavan tutulta :( Sit vielä ihmetellään, minkä takia opiskelijat haluaa pitää välivuosia.. Mutta oma terveys on tärkein, opiskelu ei lopu tässä ammatissa kuitenkaan koskaan!

      Poista
  6. Sama juttu meillä sairaan/terveydenhoitajilla.. Harjoitteluista ei saa olla pois, vaikka olisi jalka katki ja lääkärintodistus. Pakolliset luennot pitää korvata seuraavan ryhmän kanssa ja silloin arvosanatkin (ja sen myötä opintopisteet) jää roikkumaan. Ei oo reilua ei. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Tää on selvästikin yleisempi juttu, kun ajattelinkaan :(

      Poista
  7. Tsemppiä! :)

    Karkki;)

    VastaaPoista
  8. Lähde vaikka liikkeelle Terveysportista (Lääkärin käsikirjan artikkeleista) ja Therapia Fennicasta. Tietoa voi noiden tarjoaman perusopin päälle sitten syventää kunkin opiskeltavan alan oppikirjasta niissä kohdin, kun sitä lisää tarvitsee. Aikamoisessa suossa on, jos yrittää haalia "kaiken" tiedon... :) Tsemppiä, kyllä se siitä! Kun pääsee vauhtiin, klinikka on hirmu paljon mukavampaa kuin preklinikka, näin ainakin itse koin. RiHa on ehdottomasti yksi klinikan työläimmistä kursseista, varmaankin työläin, eli helpottaa senkin osalta! (The Only EKG Book You'll Ever Need on myös lukemisen arvoinen tuon kurssin aikana)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon hyvistä neuvoista! Aika pitkälle oonkin nyt opiskellut Terveysportin varassa, Therapia Fennicaa ajattelin lukea tenttiin kerratessa samalla kun kertaan omia muistiinpanoja. Oot kyllä aivan oikeassa ton tiedon haalimisen suhteen, eihän siitä tuu yhtään mitään :) Oonkin jo oppinut ottamaan rennommin ja opiskelukin sujuu nyt paremmin! Tykkään kyllä klinikasta, kaikki opiskelu motivoi tuhat kertaa enemmän kuin preklinikassa! Ja toi EKG -kirja on kyllä ihan ehdoton, voin vain suositella sitä kaikille :)

      Poista
  9. En tiedä ootko kertonu jossain postauksessa tai kommentissa mut haluaisin tietää mitkä kaikki aineet kirjotit lukiossa ja millaset arvosanat sait niistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tää tullut muutamaan kertaan esille, mutta vastaan kuitenkin :) eli kirjoitin siis äikän (E), enkun (E), bilsan (L), B-ruotsin (E), pitkän matikan (C) ja terveystiedon (L).

      Poista