sunnuntai 1. helmikuuta 2015

hello to a new adventure

Oon viime aikoina miettiny entistä enemmän mun tulevaisuutta opiskelujen ja muunkin elämän suhteen ja aatellu, että jonkinlainen muutos voisi tehdä hyvää. Oon jo pitkään eläny aika tasaista arkea, joka koostuu lähinnä koulusta, treeneistä ja läheisten seurasta. En oo koskaan ollut mikään seikkailijasielu, vaan viihdyn hyvin kotona ja oon hyvin kiintyny kaikkeen tuttuun ja turvalliseen. Välillä voisi olla hyvä vähän järkyttää tasapainoa ja astua ulos omalta mukavuusalueelta. Enkä nyt missään nimessä tarkoita mitään suuria muutoksia, mutta pikemminkin jotain uutta haastetta ja ehkä vähän sitä seikkailuakin :) Aina aikasemmin mietin, että haluun vaan valmistua mahdollisimman nopeasti ja päästä pian kiinni työelämään, jotta voisi aloittaa erikoistumisen mahdollisimman nopeasti. Edelleen oon sitä mieltä, että nuorena valmistuminen olisi erittäin jees, mutta oon myös alkanu vähän katella boksin ulkopuolelle. Nuorena mulla ei ole vielä omaa perhettä, joka sitoisi kotiin, eikä oikeastaan mitään muutakaan, mikä pakottaisi pysymään just täällä. Oonkin jo jonkin aikaa mietiskelly, että mitä haluisin tehdä nyt, kun kaikki ovet on vielä avoinna.

Kööpenhamina

Haluaisin oppia paremmin jotain kieltä ja nähdä myös toisen maan kulttuuria ja arkea lähietäisyydeltä. En oo koskaan ollu erityisen kiinnostunu vaihtoon lähtemisestä, enkä tiiä haluunko vieläkään lähteä varsinaisesti vaihto-oppilaaksi, mutta jonkinlainen reissu ulkomaille voisi olla hyvin opettava kokemus. Toisaalta haluisin nähdä myös Suomea vähän eri vinkkelistä ja asua edes jonkin aikaa pohjoisessa, jollakin pienellä paikkakunnalla upean eräluonnon keskellä. Oon jo pari vuotta suunnitellu muuttavani vuodeksi Lappiin valmistumisen jälkeen ja työskenteleväni siellä terveyskeskuksessa ne pakolliset 9 kk ennen  kuin saa alkaa erikoistumaan. Se ei siis ainakaan tulis lykkäämään opiskeluja mihinkään suuntaan. Mutta toi ulkomaille lähteminen sen sijaan saattaisi sen tehdä.

Lissabon

Oon nyt vähintäänkin ensi vuoden sidottu Helsinkiin, koska meidät on jo jaettu klinikkaryhmiin ja se on vaan kaikin puolin helpompaa käydä nää pakolliset blokit pois alta ja jättäytyä mahdolliselle välivuodelle vasta 4. vuoden jälkeen. Silloin mulla on myös oikeus tehdä sairaalalääkärin sijaisuuksia, joten pystyisin käymään esimerkiksi puolet vuodesta töissä ja keräämään rahaa matkustelua ja muuta elämää varten. Maailmassa on hirveesti paikkoja, joita haluisin nähdä! Listan kärkipäässä on mm. Norjan vuonot, Uusi-Seelanti, Islanti, Australia, Afrikka, Italia ja Alpit.. Kaikkeahan ei oo realistista edes miettiä tässä vaiheessa, mutta kyllä mä haluaisin edes muutamia paikkoja nähdä ns. reppureissaajan vinkkelistä nuorena, kun vielä jaksaa raskaitakin matkoja.

Barcelona

Tää nyt on tällaista sunnuntai-illan haaveilua :) Aion kyllä pistää näitä ajatuksia käytäntöön jossakin vaiheessa, sillä täällä eletään kuitenkin vaan kerran (yolo, hehheh) ja en halua katua sitten vanhempana sitä etten koskaan lähteny. Jos teillä on jotain hyviä kokemuksia/vinkkejä/mitä vaan kertomuksia omista matkoista, niin jakakaa ihmeessä kommenttiboksiin :)

10 kommenttia:

  1. Varoitus! Tästä voi kehkeytyä romaanin mittainen. Itse opiskelen tällä hetkellä kauppiksessa toista vuotta, ja kirjoittelen tässä kandiani ja lopettelen opintojani Suomessa - ja suuntaan ensi syksyksi Aasiaan, Kiinaan. Unelmani on aina ollut vaihtoon lähtö ja juurikin jonkin uuden kokeminen, kokea jotain tuollaista itse, se on... sanoinkuvaamattoman upea mahdollisuus.

    Itse olen löytänyt toisenkin unelmani, haluan lääkikseen. Hyvä päättää IB-lukion käyneenä ilman kemiaa tai fysiikkaa, ja kauppiksessa olevana, mutta parempi kokeilla kun katua. Taistelen päivittäin kysymyksen voinko muka onnistua -kanssa, mutta, eiköhän pää seuraa sydäntä jossakin vaiheessa.

    Kirjoitan tätä kaikkea siksi, koska, come on, näin parikymppisinä jollain vuoden lykyllä ei ole piirun vertaa väliä. Olen kohta 22-vuotias, ja haen ensimmäistä kertaa tosissani vasta 24-vuotiaana lääkikseen, koska haluan tehdä tämän kouluni nyt loppuun, ja pidän välivuoden ensi vuoden jälkeen, koska kaverimme kanssa jäämme vielä reppureissaamaan indokiinaan yms vaihdon jälkeen. Katsellaan, tullaan ehkä joskus maaliskuussa takaisin (kjeh kjeh).

    Tämän tarkoituksettoman ramblingin taustalla on siis ehdoton rohkaisu. Itse pyrin pääsemään pois siitä paineesta valmistua mahdollisimman nopeasti, siitä ei ole mitään hyötyä. Jos valmistun LL:ksi 30-vuotiaana, olen silti vähintään 35 vuotta työelämässä - sen lisäksi olen saanut aivan mahtavia kokemuksia. Vaikka tajusin sinällään myöhään sen, että kauppis ei todellakaan ole juttuni, ja tämä "pakko-opiskelu" on ollut aika raskasta, en silti katuisi tätä yhtään, tästäkin tullut opittua vaikka mitä (ja löydettyä mies). Tiedät varmaan että it's not the destination, it's the journey. Se todellakin on totta, mieti niitä kaikkia upeita mahdollisuuksia oppia itsestään, huomata kuinka pärjää, löytää toinen koti jostain aivan muualta. Välillä tulee varmasti itkettyä kuinka vaikeaa on, kunnes huomaa mihin kaikkeen itsestä on tuollaisessa tilanteessa. Ja kuka haluaisi missata tuollaisen mahdollisuuden? ;)

    p.s Ihana blogi, jatkan sen lukemista hamaan loppuun asti koska se antaa aina ihanasti motivaatiota tulevaa varten. Toivottavasti voi sitten joskus itsekin sanoa olevansa lääkisopiskelija, cross my heart and hope to die!

    p.p.s Ja, oletko koskaan harkinnut esimerkiksi meneväsi kesäksi johonkin hyväntekeväisyys-ohjelmaan tmv? Olen tasaisin väliajoin unelmoinut lääkiksestä koko elämäni, ja teini-iässä innostuin ajatuksesta mennä kehitysmaahan olemaan hyödyksi jollakin tapaa. Siinä voisi ehkä olla lyhyempi ajanjakso ja varmasti kokemisen arvoinen? Anycase, just a thought!

    Mukavaa viikon alkua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitos huikeesta kommentistasi!

      Hyvin onnistuit summaamaan monia munkin päässä liikkuneita ajatuksia välivuoden pitämisestä ja maailman valloittamisesta (oli se sitten vaihtoon lähteminen tai muuten vaan reissaaminen). Oot aivan oikeassa siinä, että parilla vuodella ei oo käytännössä mitään väliä, päin vastoin! Eli sulla on todella hyvä asenne ja on fiksua, että suoritat opinnot ensin siellä kauppiksessa loppuun, koska tutkinto on aina parempi kuin kesken jääneet opinnot :)

      Oon monesti miettinyt sitä, että lähtisin joko kehitysmaihin tai rauhanturvaajajoukkoihin lääkäriksi. Kokemus olisi varmasti mieletön - niin hyvässä kuin pahassa. Nämä asiat ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaisia, niin niitä ehtii miettiä vakavasti sitten myöhemmin! Mutta on kyllä tällainen vaihtoehto käynyt mielessä :)

      Paljon onnea ja menestystä pääsykoeurakkaan! Ja kivaa loppuviikkoa :)

      Poista
  2. Mä oon pyöritellyt päässä samoja asioita. Kotikissailu alkaa kyllästyttää ja opinnoista voisi saada enemmän irti lähtemällä vaihtoon nyt vielä kun ei ole perhettä tai työtä sitomassa kotimaahan. Ja tuo on oikeasti tosi hyvä idea että työskentelisit jossain Lapin kylässä jonkin aikaa - sinne kun ei usealla tule lopullisesti muutettua, niin on varmasti mukava asua maalla nyt nuorena.

    Elikkä YOLO ei ookkaan pelkkä sananparsi, vaan täyttä asiaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, todellakin! :D Ja ehdottomasti kannattaa lähteä vaihtoon, jos siitä vähänkään haaveilet!

      Poista
  3. Moikka! Haen ite tällä hetkellä lääkikseen ja oon kuullut, että tenttikirjat olisivat englanniksi. Kysyn tyhmänä, onko tentitkin englanniksi vai suomeksi? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Ei oo ollenkaan tyhmä kysymys! Tentit on ihan suomeksi, kuten suurin osa luennoistakin :)

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta! Oon ollu tosi epävarma lääkikseen hausta lukiosta valmistumisen jälkeen. Luin päivälukiossa pelkästään bilsaa (ja kirjoitin sen myös). Luen nyt aikuislukiossa kemiaa ja fysiikkaa. Sun blogi motivoi lisää hakemaan lääkikseen ja on tosi tsemppaava. Kiitos hyvästä blogista ja kaikkea hyvää sulle! Vaikutat kirjoitusten perusteella tosi symppikseltä ja ihanalta tyypiltä :)

      Poista
    3. Voi kiitos paljon! :) Kaikkea hyvää myös sinne ja paljon tsemppiä opiskeluun!

      Poista
  4. Hei! Haluaisitko hieman kertoa millaisia ovat lääkisopintoihin kuuluvat pakolliset päivystykset? Onko se enemmän päivystyksen seuraamista vai pääseekö itse tekemään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Hyvä postausidea! Varmasti kirjoitankin tästä, kunhan pääsen ensin mukaan päivystykseen :) En ole siis vielä niitä tehnyt, enkä oikein itekään tiedä miten homma toimii.

      Poista