tiistai 10. joulukuuta 2013

Helsingin lääkis: pros and cons


Pitkästä aikaa mulla on kunnolla aikaa keskittyä kirjottamiseen! Nyt sitä tekstiä sitten tulee, joten varautukaa! ;)

Svekemi on siis jo historiaa ja nyt menossa on syyslukukauden viimeinen puristus YMPESU (voiks nää kurssien lyhenteet enää kuulostaa typerämmiltä?) eli ympäristö, elimistön suojaus ja puolustus. Tää jakso kestää vaan 3 viikkoo, eli on superlyhyt! Viime viikolla vasta alotettiin ja jo ensviikon perjantaina on tentti??? Onneks luettavaa ei oo mitenkään älyttömästi, olis kyl kiva keskittyy tähän enemmänkin, kun opiskeltavana on kaikenlaisia mielenkiintosia lääkkeitä, mm. HIV-lääkkeitä, antibiootteja, malarialääkkeitä. Mut on tässä vielä tätä aikaaki ruhtinaalliset 1,5 viikkoa :D Sit alkaakin jo kauan odotettu joululoma!!! Oon aivan fiilareissa, ihana päästä vaan rentoutuu 3 viikoks. Ja kerranki oon saanu hankittua jo suurimman osan lahjoista etukäteen, joten mulla ei oo mitään stressiäkään tällä hetkellä. Oon kyllä lupautunu silti joulushoppailemaan vielä torstaina, mennään samalla testaamaan keskustan uus Starbucks :) Onhan se tosi ylihintanen, mutta kerrankos sitä eletään…

Noh anyways, oon saanu taas pari tosi hyvää postauspyyntöä ja aattelin ehdottomasti toteuttaa niistä kaikki. Ensimmäisenä ajattelin ottaa käsittelyyn Helsingin lääkiksen hyvät ja huonot puolet ja kertoo vähän, mitä mieltä oon ollu lääkisopiskelusta Helsingin Yliopistossa. Tää olis ehkä ajankohtasempi aihe keväällä yhteishaun aikaan, mut onhan näitä asioita hyvä pohtii jo etukäteen! Tein tällasen karkeen listauksen, mikä antaa vähän suuntaa mun ajatuksista ja mielipiteistä. Kohdat ei ole missään ”tärkeysjärjestyksessä”. Ottakaa huomioon myös se, että oon nähny lääkiksestä vasta prekliinisen puolen, joten en osaa sanoa kliinisestä vaiheesta juuri mitään!

Plussat
+ Helsinki on iso kaupunki (ainakin Suomen mittapuulla) ja täynnä mahdollisuuksia harrastaa, nähdä ja kokea monenlaisia juttuja. Virkistävää vaihtelua maalaisarkeen, toisaalta elämä ratikoiden ja metron keskellä voi vaatia totuttelua.
+ Hyvät kulkuyhteydet. Koululle pääsee ratikalla ja useilla busseilla monesta suunnasta.
+ PBL eli peba (problem based learning, pienryhmäopetus) pakottaa lukemaan ja tekemään töitä tasaiseen tahtiin, mikä helpottaa huomattavasti tenttiin lukemista. Pienryhmissä tutustuu myös kätevästi omiin kurssilaisiin, joihin ei välttämättä muuten tulisi pidettyä yhteyttä ja yhteishenki on ainakin mun ryhmissä ollut aina tosi hyvä!
+ Mahdollisuudet tehdä töitä kätevästi opiskelun ohella ovat hyvät. Monet mun kavereista on töissä tutkimusryhmissä tai tekee syväreitä muun opiskelun ohella. Mun käsittääkseni töiden aikataulutus on myös hyvin joustavaa!
+ Lukujärjestys ei ole täyteen dumpattu. Tarkoittaen sitä, että oma vastuu lukemisesta kasvaa, mutta toisaalta myös vapaus tehdä muutakin kuin opiskella.
+ Opiskelijaelämä on riehakasta ja tapahtumia löytyy enemmän kuin tarpeeksi! Suhteiden luominen yli tiedekuntien on helppoa.
+ Tietotekniikkaa käytetään hyväksi. Monet kirjoista on saatavissa pdf-tiedostoina, uudet opiskelijat saavat omat ipadit käyttöön, pienryhmäopetustiloissa käytössä on flatscreenit, sekä tietysti käytössä on monenlaisia sähköisiä järjestelmiä.
+ Mahdollisuus hakea Medioma-asuntoa, jotka on lääkiksen opiskelija-asuntoja ihan Meilahden lähellä.
+ Hyvät kirjastot, etenkin Terkko on ihana :) Lisäksi lääkisopiskelijoilla on oma tila Terkon alakerrassa.
+ Unisport ihan koulun vieressä ja vuosikortin saa alle 100 eurolla!
+ Ihmiset on tosi mukavia :)

Miinukset
- Lukemista on paljon ja monesti ihan liikaa. Monilla luennoilla on ihan älyttömästi tietoa, mikä ei ole tässä vaiheessa opintoja edes oleellista ja toisaalta pieniä yksityiskohtia saatetaan jauhaa tarpeettoman kauan. Oon myös kuullut, että muissa kaupungeissa materiaalia saattaa olla huomattavasti vähemmän (vertaa monistetiivistelmä vs. kokonainen kirja aiheesta) mutta en yhtään tiedä miten hyvin nää puheet pitää paikaansa!
- Koulumatkat voi olla pitkiä ellei satu asumaan ihan naapurissa (esim. Mediomilla). Esimerkiksi mun koulumatka kestää 30-45 minuuttia julkisilla.
- Vaikea päästä sisään. Yleensä Helsinki on ollut hakukohteista suosituin, mikä on heijastunut myös pisterajoihin. Toisaalta lääkis kuin lääkis, sisäänpääsy vaatii paljon töitä!
- Opiskelu on teoriapainotteista. On meillä toki myös harjoitustöitä, mutta oon kuullu taas aina niin luetettavasta puskaradiosta, että monissa muissa tiedekunnissa harjoitteluja on enemmän!
- Burnout uhkaa, jos ei muista pitää järkeä kädessä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin ja tietoa on niin paljon, että aina löytyy uutta osattavaa. Lisäksi haettavana on jatkuvasti lukuisia vastuutehtäviä ja mahdollisuuksia osallistua esim. tapahtumien järjestämiseen.
- ”Stadin lääkis” –egoilu ei ole mitenkään harvinaista ja saattaa ärsyttää.

Huhhuh, melkonen setti! Toivottavasti jaksoitte lukea :) On hankala arvioida opiskelua sen tarkemmin, kun ei ole mitään kokemusta muista kaupungeista! Voin kyllä suositella Helsinkiä opiskelupaikkana, oon ollu pääosin erittäin tyytyväinen myös opetukseen. Meillä on ollu paljon mielenkiintosia luentoja ja todella hyviä luennoitsijoita ja opiskelua tuetaan monipuolisesti eri tavoin. Meillä on tosi hyvä yhteishenki!

Ja lupasinhan mä kertoo teille vähän toogabileistäkin! Oli kyl hauskaa järjestää niitä ja ilta oli ainakin mun mielestä oikein onnistunut, tosin en kyl tiiä onko ne mitenkään kovin poikkeukselliset bileet verrattuna muihin. Tooga ainakin vaikeutti tanssimista jossain määrin :D Siitä kyllä tykkäsin, että mukana oli muitakin kuin lääkisopiskelijoita! On kiva nähdä aina vähän uusiakin naamoja ja jutella muidenkin opiskelijoiden kanssa :)

Olympialaisteeman mukaisesti hienot olympiarenkaat ja pari tähtee. Tää kuva ei tee oikeutta näille koristeille, ne näytti pimeessä tosi paljon paremmilta :D
Illan tarjoiluja: focaccialeipiä erilaisilla täytteillä! :) Lisäks löyty muitakin herkkuja, kuten viinirypäleitä, popcornia, muffinsseja..
Tarkoituksena oli kuvata hienoja Euphorian terassin hienoja valoköynöksiä, mutta tästä tuliki melkonen "taidekuva" :D
Jätin taas porukkakuvat väliin, koska en jaksa alkaa kyselemään kaikilta, että saako niitä julkasta! Niinpä saatte ihailla vähän Euforian tunnelmaa näiden mun mahtavien kännykkäkuvien kautta :D

Ihanaa viikkoa kaikille!


6 kommenttia:

  1. Tää oli tosi kiva postaus, Kiitos!!! :)

    VastaaPoista
  2. Mä löysin sun blogin vasta noin kuukausi sitten, ja et voi kuvitellakaan miten paljon se on mua tsempannu!!!! KIITOS!!!! KIITOS, Hanna-Kaisa!!! Oikeesti.

    Voisin sanoo, et oon nyt just samassa tilanteessa ku sä pari(?) vuotta sitten. Pääsin lukiosta, jossa jätin aikanaan fyssat ja kemmat kesken, koska aattelin vähä niinku sä: "ei musta lääkäriä voi tulla, fyssa ja kemma on meganerojen aineita". Oisin kyllä jo silloin halunnu lääkäriksi, mutta luovuin ajatuksesta, vaikka olinkin aina ollut hyvä oppilas. Mutta sitten... pääsin nyt syksyllä tänne yliopistoon opiskelemaan alaa X, totesin, että ei tää oo yhtään mun juttu. Kun mietin mitä oikeesti haluan, päädyin (myös sairaalareissun kautta!) siihen lopputulokseen, mikä oli aina kytenyt mun mielessä: lääkis. Nyt sit oon alkanu valmistautuun Helsingin lääkiksen pääsykokeisiin vol 2014.

    Aina kun meinaa iskeä ahdistus/epätoivo, että en millään ehdi oppia kaikkea tarpeeksi hyvin (varsinki fyssassa laskurutiinia!) mä mietin sua: säkin teit sen. Ja se rohkaisee. Ihan sikana! Siks haluunkin nyt kiittää sua tosi paljon tästä blogista! KIITOS (vai sanoinko ton jo XD?).

    Paljon tsemppiä sun opiskeluihin, lukuintoa ja onnistumisia ja kaikkee hyvää sulle!

    [Niin ja siis tän kommentin pointti ei oo se, et "heeei mulla on ihan samanlainen elämä ku sulla", vaan se, että mun mielestä on niin hauskaa, miten moni asia mun elämässä on menny niin samalla lailla / samankaltaisesti kuin sulla. Ja senkin takia tätä blogia on ollu niin kiva lukee. Oon onnellinen et törmäsin tähän puolisattumalta netissä. :)]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitos kiitos KIITOS paljon sinulle! :)

      Ihanaa, että tulit kommentoimaan! Kieltämättä kuulostaa hyvin tutulta toi sun tarinas! :D Miten jännää et voikin tapahtua noin samalla tavalla! Toivon sulle ihan mielettömästi tsemppiä ja jaksamista lukemiseen, hienoa jos saat motivaatiota lukemalla näitä mun löpinöitä ja oon todellakin iloinen jos oon vaan pystynyt sua (ja myös muita lukijoita) auttamaan! En olis sillon reilu vuosi sitten, kun aloin kirjottamaan, että tää saa näin hyvän vastaanoton! Mieletöntä :) Muista, että sussa on kaikki potentiaali onnistua, se on omasta halusta kiinni. Ei oo väliä vaikka tuliski muutama mutka matkaan, lopputulos on tärkein ja se, että pääset opiskelemaan just sitä, mitä oikeasti haluat! Tavoite kirkkaana mielessä, mutta kuitenki hyvillä mielin ja itsestä huolehtien eteenpäin :)

      Toivottavasti tavataan ensi syksynä biomedicumissa!

      Poista
  3. Huippu postaus! Ja oot niiiiiin kaunis! :)) t. Vakkari-lukija

    VastaaPoista