perjantai 7. kesäkuuta 2013

ajatusten virtaa

Kesä on jo täyttä vauhtia käynnissä ja ensimmäistä kertaa olin kiitollinen viileämmästä päivästä! Nimittäin oon nyt ollu "töissä" ohjaamassa kesäurheilukoulua, joka on aina aamusin ulkona ja sinne porottaa aurinko ihan täysillä eikä oo mitään varjoa, ja sen lisäks olin eilen vielä rannalla ja nyt iho vähän kuumottaa ja punottaakin kevyesti joistain kohdista. Ihan omaa tyhmyyttäni saan syyttää, kun laitoin aurinkorasvaa liian myöhään! Onneks iho ei sentään oo kipee eikä kuoriudu..

Loma. Täydellinen aika miettiä rauhassa kulunutta vuotta ja kehitellä suunnitelmia tulevaisuudelle. Niinkun jo aikasemmin kirjottelin, oon alfavuoteeni erittäin tyytyväinen, mutta uskon, että beetavuodesta tulee vielä parempi! Nyt kaikki kurssilaiset on jo tuttuja eikä tarvii jännittää etukäteen kaikkea, vaan voi täysillä ottaa ilon irti vikasta prekliinisestä vuodesta! Ja tietysti uudet alfat saapuu kouluun ja toivottavasti niiden joukossa mahdollisimman monta tuttua :) 

Jotenkin musta tuntuu siltä, että lääkiksestä on tullu hirveen iso osa omaa identiteettiä. En oo ihan varma onko se hyvä vai huono juttu, ehkäpä siinä on molemmat puolensa. En missään nimessä halua, että minut määritellään ihmisenä opiskelemani alan kautta. En myöskään halua itse nostaa omaa uravalintaani esille tutustuessani uusiin ihmisiin, mutta en sitä toki salailekaan. Olen ylpeä opiskeluistani, mutta en halua leimautua mihinkään yleiseen muottiin niiden perusteella. Jo ensimmäisen vuoden aikana koulussa (kieltäydyn käyttämästä termiä yliopisto, se kuulostaa jotenkin hifistelyltä..) on muodostunut tiiviitä porukoita ja yhteisöjä ja ennen kaikkea ystävyyssuhteita, mikä on tietysti hyvä asia. Mutta olen myös huomannut, että monet elävät ja hengittävät vain lääkistä! Koulussa ollaan arkisin, sitten mennään viereiseen Terkkoon lukemaan lääkiskavereiden kanssa, käydään samojen kavereiden kanssa syömässä, biletetään samoissa bileissä ja mahdollisesti asutaankin vielä vierekkäin mediomilla. Jotenkin itseäni karmii ajatus, että vanha elämä vaan häviäisi uuden "lääkiselämän" ympäriltä, kunnes yhtäkkiä huomaa olevansa jossakin ihme kuplassa.

Kuva
Olen kiitollinen valinnastani jatkaa käsipallon pelaamista, sillä treenit jengiläisten kanssa auttavat minua pysymään tällaisena kuin olen. Ihmisellä on taipumus matkia muita sopeutuessaan joukkoon (tietoisesti tai alitajuntaisesti) ja siksi on hyvä olla erilaisten ihmisten seurassa, jotta ei hukkaa omaa itseään. Minusta on tullut tällainen monien asioiden yhteisvaikutuksesta ja minulla on hyvin vahva käsitys siitä, kuka olen, mistä pidän ja mitä arvostan. Tunnen itseni ja siksi haluan pitää kiinni minulle tärkeistä asioista, jotka ovat tehneet minusta tämän ihmisen. Yksi syy, minkä takia en halua asua mediomilla, on se, että tarvitsen enemmän omaa tilaa itselleni.

Toisaalta, opiskelu on auttanut minua löytämään uusia puolia itsestäni, sekä saanut minut pohtimaan monia vaikeitakin asioita. Lääkärin etiikka tulee mukaan opintoihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mikä on ehdottomasti hyvä asia! Lisäksi obduktiot ja dissektiot ovat herättäneet monenlaisia ajatuksia. Ennen koulun alkua, mietin paljon sitä, miten tulen suhtautumaan kuolemaan, vaikeisiin hoitopäätöksiin ja suruun. Edelleen mietin samoja asioita. Toisinaan herää ajatus siitä, olenko liian empaattinen lääkäriksi. Mitä jos teen työstä liian rankkaa itselleni? Samojen ajatusten kanssa painivat kurssikaverit ovat korvaamaton tuki ja ehdottomasti yksi parhaista lääkiksen myötä tulleista asioista, joista tahdon pitää lujasti kiinni!

Kuva
Olen ylpeä saavutuksistani ja siitä, että olen päässyt opiskelemaan lääketiedettä Helsingin Yliopistoon. Ja siitä on syytäkin olla ylpeä, mutta ei ylimielinen. Inhoan ihmisiä, jotka nostavat itsensä jalustalle ja katsovat muita alaspäin. Nöyryys on yksi lääkärin tärkeimpiä ominaisuuksia, vaikka sitä ei äkkiseltään tulisikaan ajatelleeksi. Kevään viimeisellä luennolla painotettiin juuri sitä, että paraskaan kirurgi ei pysty parantamaan leikkaushaavaa, hän voi vain auttaa luontoa tekemään sen. Olin erittäin vaikuttunut oivalluksesta, sillä tunnustan itsekin välillä pitäneeni lääkäreitä suurina neroina, jotka taidoillaan parantavat mitä hurjimpia sairauksia. Me kaikki olemme erittäin nöyriä luonnon edessä.

Pitäkää kiinni omista persoonistanne, älkääkä koskaan muuttuko ketään muuta kuin itseänne varten!


19 kommenttia:

  1. Ihan mahtava teksti ja upea kuva susta! :)
    Ootko muuten syksyllä ottamassa uusia alfoja vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :)

      En oo tutorina uusille alfoille, mutta ehdottomasti osallistun kaikkiin mahdollisiin tutustumistapahtumiin ja haluun olla aktiivisesti mukana!

      Poista
  2. Hei! Eksyin blogiisi, ja haluaisin kysyä lääkikseen hakemiseen liittyen pari juttua. Ensinnäkin, miten opiskelit lukion kemiat ja fysiikat; kävitkö iltalukion kursseja? Mitä fysiikan kursseja kannattaa erityisesti opiskella pääsykoetta ajatellen? Millaisella valmennuskurssilla olit, opiskelitko siis ensin itseksesi, ja menitkö vasta keväällä valmennuskurssille?

    Itse olen jo yhden tutkinnon suorittanut, lääkiksestä aina haaveillut, ja nyt tai en koskaan-periaatteella miettinyt hakemista. Lukiossa suoritin aikanaan bilsojen lisäksi kaikki kemian kurssit, mutta fysiikka uupuu. Kovasti olisi kemiassakakin kertaamista, mutta tuskin se mahdottomuus olisi niitä omin päin katsella ja miettiä. Kaikki vinkit ovat tarpeen! Kiitos jo etukäteen! :) Ja kiitos myös kivoista lääkispostauksistasi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa aloittaa tän blogin lukeminen vanhoista postauksista, koska siellä kerrotaan kaikesta mistä juuri esitit kysymykset. :)

      terv. toinen ano lukija

      Poista
    2. Moikka!

      Kuten jo toinen anonyymi ehtikin sanomaan, oon kirjoittanut aiheesta aika useesti, joten kannattaa lukea noita alkupään postauksia (esim. toi "This is how I did it") joissa kerron aika tarkkaan omasta valmistautumisesta :)

      Impossible is nothing! Jos mä pääsin sisään, niin ihan kuka tahansa voi päästä sisään :) Tsemppiä!

      Poista
  3. Eksyin tänne ja halusin vain sanoa, että kivasti kirjoitettu. etiikasta, nöyryydestä, sun muusta. Ja ole ihmeessä ylpeä itsestäsi ja ammatinvalinnastasi! :)

    VastaaPoista
  4. Hei, sattumalta minäkin eksyin tänne. Tosi kiva blogi sinulla, aion lukea jatkossakin. Kaikkea hyvää ja mukavaa kesää sinulle!

    t. toinen lääkiksestä vanhemmalla iällä haaveileva ano

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja hauskaa kesää myös sinne :)

      t. tuleva kollega

      Poista
  5. Morjens. Kun olen blogiasi lukenut, olen saanut sellaisen kuvan, että opiskelu tai ainakin kirjat olisivat englanniksi? Onko todella näin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro moro :)

      Meillä on muutama luento ollut enkuksi ja ruotsiksi, mutta pääsääntöisesti opetuskielenä on siis suomi. On kyllä mahdollista osallistua myös englanninkielisiin opetuksiin aina silloin tällöin ja yksi meidän tutoreistakin on opettanut englanniksi. Mutta kirjat ovatkin sitten toinen juttu, sillä suurin osa kirjallisuudesta on tosiaan englanninkielistä. Jos vieraat kielet tuottavat tuskaa, niin onneksi luentoprujuja (muistiinpanoja) tms. on saatavilla suomeksi, mikä helpottaa opiskelua :)

      Poista
  6. Moikka! En oo ennen kommentoinut tänne mutta sain just tunti sitten tiedon että pääsin sisään Helsinkiin ja oli vaan pakko tulla kiittämään sua tästä blogista, koin ihan tosissani sun neuvoista olleen apua sisäänpääsyssä!:) Eli kiitoskiitoskiitos<3 nähdään syksyllä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa! Kiitos ja ONNEKSI OLKOON!! <3 Nähdään todellakin syksyllä! Saa tulla nykäsemään hihasta :)

      Poista
  7. Moi! Haluan kanssa kiittää kaikista vinkeistä ja tsempistä blogissasi! Ne kannustivat todella paljon ja selkeyttivät ajatuksia! Pääsinkin Helsinkiin hampaalle opiskelemaan! KIITOS!!! :)
    Voisitko tehdä postauksen opiskelujen aloituksesta ja mitä tehdä ennen sitä? Myös opiskeluvinkit olisi kivoja! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ONNEKSI OLKOON myös sinne!! Mahtavaa, kiitos kovasti, ihana saada tällasta palautetta :)

      Voisin todellakin tehdä jonkinlaisen "koulun aloitus" -postauksen! Kiitos vinkistä :) Syksyllä nähdään! Ja saa tulla nykimään hihasta :)

      Poista
  8. Hei! Törmäsin blogiisi jotenkin kummallisesti kun etsin netistä Kuopion lääketieteellistä laitosta :-D Kuitenkin, olen todella iloinen ja onnekas että löysin tämän, sillä minun lähtöasemat lääkikseen hakuun on aivan samat kuin sinulla! Olin haaveillut lääkiksestä lähes koko yläasteen ajan, joten lukiossa otin aluksi pitkää matikkaa, laajaa kemiaa ja fysiikkaa, joista kemia ja fysiikka tipahtivat alkumetreillä pois. Ja muutenkin haave lääkiksestä alkoi hiipua, koska aloin uupua jatkuvasta opiskelusta. Kuitenkin haave tuli taas mieleen kun valmistuin ylioppilaaksi nyt keväällä. Ensin tuskaili että olen hullu, jos aion pyrkiä lääkikseen ilman että olen käynyt fysiikkaa ja kemiaa, mutta kun törmäsin blogiisi, varmistuin että en ole todellakaan hullu! :-) Vinkkisi ja postaukset lääkiksen arjesta saivat taas minut innostumaan lääkiksestä ja niinpä etsinkin kemian kirjat jo valmiiksi! :--) Kiitos inspiraatiosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Sisäänpääsy on todellakin mahdollista, vieläpä ensi yrittämällä, jos motivaatiota vaan riittää. Hurjasti tsemppiä matkaan :) Vaikka fyssa ja kemma on aluksi ihan käsittämättömiä ja tuntuu ettei mikään uppoa päähän, niin se on vaan ns. alkukankeutta, joka katoaa kyllä, kunhan jaksat ahkerasti puurtaa. Käytä häikäilemättömästi hyväksesi opettajia ja kavereita, jotka osaavat kyseisiä aineita ja uskalla kysyä AINA, kun joku on epäselvää. Siinä pari vinkkiä ensi vuodelle :) Ja vaikka ajatus pyrkimisestä ilman fyssan ja kemman opintoja tuntuukin hullulta (sitä se vähän onkin) niin se on loistava keino haastaa itseään ja näyttää kaikille, että halutessaan sitä pystyy mihin vaan!

      Poista
  9. Voi miten tämä sun blogi on ihana!! Superhyvä! Pääsikö sun tutut nyt sit sisään lääkikseen? Toivottavasti! Mulla haku edessä ens keväänä ja pohdin menisinkö valmennuskeskuksen pitkälle kurssille joka alkaa syyskuussa. Olitko sä sillä ja millasia kokemuksia sulla oli? Mietin myös jos maksaisin vain kemman ja fyssan opetuksesta ja jättäsin bilsan oman opiskelun varaan. Ostin viime jouluna v-keskuksen kaikki matskut, mutta luulisin et kurssista ois silti hyötyä.. -Anni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Kiitos paljon! :) Osa tutuista pääsi, osa ei päässyt :( Mutta hyvä, että ees muutama tuttu pääsi!

      Lämpimästi suosittelen sitä Valmennuskeskuksen syyskuun kurssia, olin sillä siis itse silloin toissa vuonna, ja viime vuonna olin samalla kurssilla tutorina (ja mahdollisesti myös tänä vuonna!) joten sinne vaan! Opettajat on tosi hyviä ja osaavia ja ilmapiiri on kaikin puolin mukava =) Kurssia on vaan pari kertaa viikossa, mikä mahdollistaa tehokkaan itseopiskelun ja kaikki mieltä askarruttavat asiat ratkeavat viimeistään tunneilla, kun pääsee kysymään, sillä apua siellä saa aina!

      Poista