perjantai 8. maaliskuuta 2013

Sometimes doing something is worse than doing nothing.

Lukuvapaa viikonloppu!!!!! Life is GOOD. Tänään oli siis embryn tentti, joka meni ihan ok. Esseisiin osasin vastata hyvin, mutta oikein/väärin väittämät tuotti jonkin verran tuskaa (oon huono muistamaan irrallisia yksityiskohtia..). Mutta ei se mitään, sillä luultavasti läpi päästiin kuitenkin joten ei niillä pisteillä nyt niin väliä, tietty olisi kiva saada ihan kohtuuhyvät pisteet (>18) mutta näillä mennään! :)

Meillä on kauheesti nyt tapahtumia tulossa, speksi on meneillään ja vaikka mitä matkoja olisi tulossa. Mutta musta on selvästikin tullut vanha.. Ei nimittäin jaksa kiinnostaa oikein yhtään :/ En tiiä onko se tää jatkuvan lukemisen aiheuttama väsymys, käsipallo (meillä on ne playoffit joten pelejä riittää) vai mistä kiikastaa, mutta ei oikeen saa lähdettyä minnekään. Koko ajan on väsymys päällä ja vähän masentaa, kun ei oikeen saa tehtyä mitään kivaa. Mutta kun ei vaan ehdi tai jaksa. Varmasti monilla pääsykokeisiin lukevilla on vastaavanlaisia uupumuksen oireita (totally normal) tässä vaiheessa ja pientä stressiä pukkaa jo. Kohta se on tääkin eka vuosi ohi vaikka tuntuu ihan siltä, että vastahan se alkoi! Kun nyt katselee tulevaisuuteen niin pikkasen hirvittää kuitenkin toi tuleva työmäärä. Pitäis alkaa miettiä syväreitä, osallistua ehkä aktiivisemmin ainejärjestöjen tms toimintaan, ottaa vastuutehtäviä, alkaa lukea enemmän alan kirjallisuutta oma-aloitteisesti, istua enemmän kirjastossa ja oppia miljoona asiaa enemmän yhtä nopeasti. Ja nyt vielä pitäis miettiä kesätöitä, jaksaa tsempata peleissä, treenata, syödä oikein ja hyvin, nähä välillä kavereita ja käydä ehkä joskus ulkona... Milloin kaikesta hauskasta tuli pakkopullaa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: koska siitä tulee taas kivaa??


Tää kuva on oikeestaan jo pari vuotta vanha ja otettu yhdestä mun lempipaikasta Lauttasaaressa.

Meillä oli myös se sikiön obduktio eli ruumiinavaus alkuviikosta. Pakko sanoa, että vaikka kuinka yritti valmistautua, niin vei se kyllä ilmat pihalle aluksi ja ensimmäiset minuutit piti keskittyä vain hengittämiseen. Jos pöydällä olisi ollut aikuinen ja elämänsä elänyt ihminen, olisi tilanne ollut ehkä helpommin hyväksyttävissä. Mutta pieni sikiö, joka ei ole koskaan edes saanut elää? Se on vaan julmaa.

Huomenna meen valvomaan aamuksi valmennuskurssin koetta ja sen jälkeen suuntaan taas peliin. Toiminnantäyteinen viikonloppu, mutta eipähän tarvii uhrata ajatustakaan kirjoille. Paitsi ehkä jollekin hyvälle romaanille.

12 kommenttia:

  1. Mitä te teitte sille sikiölle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me oltiin itseasiassa vain seuraamassa sitä ruumiinavausta, eli ei tehty mitään (luojan kiitos). Kyseessä oli ihan normaali ruumiinavaus, punnittiin esimerkiksi sisäelimiä.

      Poista
    2. Jaa..mä asttelin jo että te jouduitte tehä sen ruumiinavauksen. Mutta kui vastenmielestä että pientä sikiötä "silpotaan" ei varmaan olllut mitään kaunis näky...:(

      Poista
  2. Hei! Haluan psykoterapeutiksi ja olen valinnut pohjakoulutukseksi lääkärin ammatin. Osaisitko neuvoa minua, mihin tiedekuntaan minun kannattaisi mennä, kun haluaisin opiskella mahdollisimman vähän käytännön lääketiedettä ja mahdollisimman paljon teoriaa, varsinkin ihmisen psykologista ja neurologista puolta? :) myös kansainvälisyys kiinnostaa ihan hirveästi!

    sitten kysyisin vielä sitä, että kuinka paljon niistä käytännön operaatioista on vapaaehtoisia ja kuinka paljon voi itse valita, mitä tekee? nimittäin esim. tuo sikiön obduktio kuulostaa tällaiselle herkälle tyttelille suoraan sanottuna aika järkyttävältä :D kyllä siitä varmaan hengissä selviäisi, mutta PALJON enemmän olen kiinnostunut psyykepuolesta!
    kiitos älyttömästi jos vastaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      En osaa kovin asiantuntevasti vastata siihen, mikä tiedekunta olisi sinulle paras, mutta olen ainakin kuullut, että nimenomaan Helsingissä painotetaan runsaasti teoriaa, kun taas esimerkiksi Tampereella on enemmän käytännön opetusta (näin olen siis kuullut, tietolähteen luotettavuus on mitä on :D). Jos et ole kiinnostunut kliinisestä työstä, niin ehkä voisit miettiä hakemista tutkijalinjalle? Kannattaa googlailla lisätietoa tai etsiä tiedekunnan sivuilta, en itse kauheasti tiedä siitä mitään :)

      Dissektiot ja obduktiot ovat vapaaehtoisia (ainakin toistaiseksi), joten niihin ei ole pakko osallistua. Niiden lisäksi on kyllä muuta pakollista käytännön opetusta, mutta ne ovat ns. "kivuttomia" eivätkä varmasti järkytä ketään :D Poikkeuksena tietysti verinäytteenotto ja kanyylin laitta, joita ainakin itse kammoan jo nyt suuresti! Toivottavasti vastauksesta oli edes jonkinlaista apua! :)

      Poista
    2. Kiitos, oli paljon apua! Onpa helpottavaa kuulla et noi dissektiot ym. on vapaaehtoisia:)

      Poista
    3. Dissektiot ja obduktiot ovat vapaaehtoisia vain prekliinisessä vaiheessa. Myöhemmin ovat pakollisia. Kliinisessä vaiheessa opetus on melko hands on varmaankin tiedekunnasta riippumatta. Potilasopetusta on klinikassa paljon, luennot ovat pienemmässä osassa. Lääkärin täytyy osata tutkia potilas, tuseerauksesta ja gynekologisesta tutkimuksesta lähtien. Opiskelun aikana pääsee ja joutuu näkemään kaikenlaista, leikkauksista synnytyksiin ja niin edelleen.

      Näihin kyllä kasvaa pikku hiljaa, ja se, että aluksi tuntuu pelottavalta tai ahdistavalta, on varmasti aivan luonnollista. Rutiinia tulee ajan mittaan, eikä se sitten enää tunnukaan niin ihmeelliseltä.

      Lääkiksessä on aika vähän mahdollisuutta vaikuttaa oman tutkinnon rakenteeseen, kaikki käyvät saman lukujärjestyksen mukaan ja vain pieni osa on valinnaisia opintoja. Joukossa toki on myös psykiatriaa ja neurotieteitä. Haluatko kuitenkin toimia myös lääkärinä, vai oletko miettinyt, että tekisit pohjakoulutukseksi esim. tutkinnon neuropsykologiasta, jos olet erityisesti siitä aiheesta kiinnostunut? Varmaankin niin pääsisi käsiksi noihin aiheisiin huomattavasti syvällisemmin. En oikein tiedä, ymmärsinkö viestisi oikein, kun tulkitsin, ettei sinua välttämättä kiinnosta lääkärin työ muuten ollenkaan tai opiskelut aiheeseen liittyen, vai tarkoititko vain, että sinua ahdistavat nuo ns. järkyttävämmät tilanteet opiskelussa, kuten esim. tuo sikiön obduktio? En usko, että ne tuntuvat kenestäkään kovin kivoilta, mutta onneksi noita asioita voi käsitellä opiskelukavereiden ja opettajien kanssa.

      Poista
    4. Kiitokset intiaani kommentistasi! Oli todella hyvä tarkennus ja kiva, kun kerrot vähän omistakin kokemuksistasi :) Joskus helpottaa kuulla jonkun kokeneemman mietteitä opiskelusta ja ylipäätänsä lääkärin roolin omaksumisesta ja siihen kasvamisesta. Vaikka sitä vasta preklinikassa mennäänkin, niin mielessä pyörii monia tulevaisuuden asioita ja välillä vähän pelottaa, kun ei vielä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta mennään päivä kerrallaan.. :)

      Poista
  3. Mulla olis yks probleema.. :D Haen ensi keväänä eläinlääkikseen niin mietin pääsykokeen kannalta kannattaisiko minun kirjoittaa syksyllä kemia vai fysiikka? Olen siis ylioppilas vuodelta -11, mutta kumpaakaan ko ainetta en silloin kirjoittanut. Jotenkin tuntuu, että kemia voisi mennä kirjoitusten osalta paremmin, mutta olisiko se juuri siksi parempi kirjoittaa fysiikka, että se tulisi jo silloin hyvin opiskeltua? Kun tuo laskujen puoli on minulla hankalampi niin voisi kuvitella, että sitä kannattaisi alkaa treenata jo silloin loppukesästä/syksyllä.. Mutta onko se sisäänpääsyn kannalta parempi, jos kemiasta saisi paremman tuloksen? ääähh en tiedä. Koko pää on ihan sekaisin tän "haen en hae haen en hae"-rumban takia.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ehdotan, että kirjoita molemmat! Toinen (vahvempi aine) kannattaa kirjoittaa syksyllä, koska siihen ehtii lukea vähemmän. Sitten kun aloitat pääsykokeisiin lukemisen ja näin, niin samalla pystyt käydä keväällä kirjoittamassa sen toisen aineen. :)

      Eli kemma nyt syksyllä, ja fysiikka ensi keväänä! Mitään et menetä, vaikka molemmat menisi ihan penkin alle.

      Poista
    2. Kuten anonyymi jo kommentoikin, niin yksi hyvä vaihtoehto voisi olla kirjoittaa molemmat, mutta älä nyt turhaan ota stressiä niistä ylppäreistä vaan keskity mielummim siihen pääsykokeeseen lukemiseen! Jotta valintaprosessissa hyötyisi YO-todistuksesta, niin ylppäritulokset pitää olla melkolailla pelkkää L:ää ja E:tä joten turha hermoilla niiden takia älyttömästi. Tottakai jos sulla on hyvä YO-todistus jo olemassa niin voit hyötyä kemman ja/tai fyssan kirjoittamisesta, mutta kannattaa katsoa haluamansa yliopiston sivuilta, miten eri aineita pisteytetään kyseiseen lääkikseen ja päättää siltä pohjalta kumpi olisi fiksumpi kirjoittaa. Molemmissa aineissa on paljon sellaista asiaa, mitä ei uskoisi valintakokeessa olevan, mutta koskaan ei voi olla varma siitä millaisia tehtäviä siellä kokeessa on, joten ylppäri voi olla siinä mielessä hyvää harjoitusta pääsykoetta varten :)

      Jos sulla on kesällä aikaa ja motivaatiota, niin kirjoita ihmeessä syksyllä jompikumpi niin saat vähän luettua jo etukäteen! Kemia on ehkä helpompi sisäistää ja siinä on vähemmän kursseja, fysiikka on huomattavasti työläämpi, mutta se saattaa palkita keväällä. Vaikeita valintoja... :) Tsemppiä lukemiseen joka tapauksessa!

      Poista
  4. Much love,
    Wengie
    www.wengie.com"
    "You have a cool blog!

    VastaaPoista