tiistai 21. elokuuta 2012

What to do in high school

Hey fellas!


Oon saanut jo jonkin verran kysymyksiä siitä, mitä ja miten lukiossa kannattaa opiskella lääkistä ajatellen, joten ajattelin tehdä aiheesta ihan oman postauksensa, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet löytäisivät helposti haluamaansa tietoa. Ihan ensialkuun sanon, että oma lukiohistoriani ei varsinaisesti tue lääkikseen pyrkimistä, sillä en itse lukenut lukiossa ollenkaan fysiikkaa tai kemiaa (pakollisia lukuunottamatta). Bilsan kirjoitin kyllä ylppäreissä, joten siitä pohjatietoja löytyi suhteellisen hyvin. Sanomattakin selvää, että oma pyrkimiseni meni pitkälti kemiaa ja fysiikkaa laskiessa :) Mutta tästä huolimatta uskoisin pystyväni antamaan hyviä vinkkejä vielä lukiossa opiskeleville, jotka ovat kiinnostuneita lääkiksestä! Pääsykoevaatimukset ovat kautta aikojen pysyneet suht samanlaisina, joten tietyistä opinnoista on aina varmasti hyötyä.



Ihanteellinen tilanne olisi tietysti sellainen, että jo lukion aloittaessaan tietäisi haluavansa lääkikseen. Usein näin ei kuitenkaan ole, sillä yläasteen jälkeen jo lukio itsessään on niin uusi juttu, että energiaa ja intoa tulevaisuuden suunnittelulle ei juuri löydy. Ei hätää! Vaikka tajuaisi vasta abivuonna haluavansa juuri lääkikseen, ei se tarkoita, että peli olisi jo pelattu. Jos bilsa ja/tai kemma/fyssa on jäänyt lukematta, on edessä lähes väistämättä välivuosi täynnä ahkeraa opiskelua, mutta mistään mahdottomasta tehtävästä ei ole kyse. Aikuislukioita löytyy paljon ja niissä on monesti hyvät mahdollisuudet opiskella esim. pitkä fysiikka ja kemia vuoden aikana. Toki itseopiskelu on välttämätöntä ja töitä saa tehdä, mutta vuodessa ehtii kyllä oppia yhtä sun toista =) Mitä aikaisemmin lukiossa opiskelee tarvittavia ja oikeita kursseja, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä heti valmistujaisvuonna sisään, joten jos näkee lääkiksen vähänkään potentiaalisena vaihtoehtona, kannattaa lukea mahdollisimman paljon fyssaa, bilsaa ja kemmaa, mieluiten kaikki pakolliset ja syventävät kurssit.


Mitä kursseja sitten tulisi valita? Noh, faktahan on se, että mikäli pääsykoekriteerit säilyvät ensi vuonna samanlaisina, lähes kaikki pakolliset ja syventävät kurssit kemiasta, fysiikasta ja biologiasta ovat "pakollisia" osata. Jos nyt jonkinlaista listaa kursseista haluaa tehdä, niin FY7,   KE4 ja BI3 eivät ehkä ole niitä tärkeimpiä kursseja (toisaalta keväällä nähtiin, että pääsykokeessa täytyi hallita myös kasvien rakennetta ja ekologiaa), mutta varmin valinta on lukea hyvin kaikki kurssit kaikista näistä aineista. Monet ovat kyselleet matikan opiskelun tärkeydestä ja täytyy kyllä sanoa, että matikkaa ei sen kummemmin tarvitse osata. Tottakai pohjalla täytyy olla jonkinlainen matemaattinen ajattelutaito, jotta osaa esim. pyöritellä kaavoja ja supistaa ja ratkaista niistä tuloksia, mutta mikään matikkanero ei todellakaan tarvitse olla. Fysiikkaa ja kemiaa laskiessa oppii juuri sen verran matikkaa kuin kokeessa tarvitsee, mutta jos on epävarma omista taidoistaan, kannattaa matikkaakin kerrata ennen pääsykoetta. Tärkeimpiä teemoja ovat merkitsevät numerot, potenssit, logaritmit, prosenttilaskut, neliöjuuret ja perus laskusäännöt. Erityisesti prosenttilaskut on hyvä hallita, niitä on pääsykokeissa nähty paljon!





Entä sitten ylioppilaskirjoitukset? Jos olet lukiossa lukenut kemian, fysiikan ja bilsan, on tietysti järkevää kirjoittaa ne kaikki myös kirjoituksissa. Paitsi, että ylppäreihin luku on hyvää kertausta pääsykokeeseen, niiden kirjoittamisesta saa myös lähtöpisteitä, joista on etua pyrkimisessä. Toisaalta lääkikseen hakee niin paljon L:n paperit omaavia henkilöitä, että lähtöpisteistä on harvoin merkittävää hyötyä. Ellei sitten satu olemaan yksi näistä yli-ihmisistä, jotka jotenkin käsittämättömästi onnistuvat repimään Laudaturit jokaisesta aineesta. Vaikka itsellään olisi B:n paperit, eikä kaikkia tärkeitä aineita kirjoitettuna, ei sillä ole oikeastaan mitään väliä, koska toistaiseksi sisään pääsee myös koekiintiössä, eli pelkillä koepisteillä. Ja vaikka ei olisi kirjoittanut esim. fysiikkaa ja kemiaa, ei kannata masentua, sillä lääkikseen pisteytetään muitakin aineita. Pisteytykset Helsinkiin löytyvät täältä (sivu 8) ja ne kannattaa katsoa jo etukäteen. Jos pyrit muualle kuin Helsinkiin, katso valitsemasi yliopiston pisteytykset yliopiston hakuoppaasta. Huomatkaa siis, että lähtöpisteisiin pisteytetään fysiikan TAI kemian TAI bilsan arvosana (paras näistä) eli riittää jos jo yksikin on kirjoitettuna! Matikan taas voi korvata jollain muulla reaalilla. Tämä selittää sen, miksi sain itse niin hyvät lähtöpisteet vaikka en ollut kirjoittanut fysiikkaa tai kemiaa. Kirjoitin bilsasta ja terveystiedosta Laudaturit ja loput pisteytettävät aineet olikin Eximiaa, joten sain lähtöpisteitä 36 (maksimi oli kai 44 pistettä), mikä oli aika hyvä! Pisteitä tosin laski ruotsin E, koska luin keskipitkän enkä pitkää ruotsia. Mutta Helsinki on toistaiseksi ainut, joka ottaa myös ruotsin arvosanan mukaan lähtöpisteisiin, joten muualle olisin saanut lähes täydet lähtöpisteet! Ja minä en todellakaan kuulu niihin yli-ihmisiin, komeileepa todistuksessa yksi C:kin pitkästä matikasta! Neuvoisin tulevia abeja panostamaan joko kemiaan, bilsaan tai fyssaan ylppäreissä ja kirjoittamaan niistä vahvimman, mikäli tuntuu ettei aika/energia riitä kirjoittamaan niitä kaikkia. Lisäksi kannattaa panostaa enkkuun (tai muuhun pitkään kieleen), äikkään ja matikkaan/muuhun reaaliin, jotta saa haalittua "helposti" hyvät lähtöpisteet. Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, kirjoitukset eivät ole niin tärkeät hakemisessa, joten niistä on turha ottaa liikaa stressiä! Keskity asioiden ymmärtämiseen hyvien arvosanojen tavoittelun sijaan, kokeessa onnistujat pääsevät kyllä sisään vaikka lähtöpisteitä olisi pyöreät nolla!


Miten lukiossa kannattaa opiskella? Tämä onkin jo vähän vaikeampi kysymys, ihmiset eroavat oppimistyyleiltään niin paljon, että yhtä ja oikeaa tapaa ei ole olemassa! Kouluun kannattaa keskittyä sen verran, että pysyy opiskelussa mukana, mutta hikariksi ei tarvitse ruveta. Itse en ollut mikään panostaja lukiossa, olin vähän väliä poissa tunneilta milloin minkäkin  fysioterapian/lääkärin vuoksi enkä tehnyt läksyjä juuri koskaan. KE1-kurssin vedin läpi tekemättä yhtäkään tehtävää koko kurssin aikana, lukemalla kirjan edellisenä iltana ja jotenkin onnistuin silti vetämään kokeesta ysin! Tämä jo kertoo riittävästi siitä, että lukiossa taso ei vielä ole niin vaativa, vaan pienelläkin panostuksella pärjää ihan hyvin. Mutta pääsykokeessa asia on toisin - opeteltavaa on ihan hirveästi ja KAIKKI pitää osata. Edellisen illan pikakertaus ei riitä enää mihinkään, joten lukemiseen on hyvä totutella ajoissa. Kannattaa siis aloittaa panostus viimeistään ylppäreissä ja opetella lukemaan tavoitteellisesti! Pääsykokeeseen valmistautuminen on pitkälti psyykkistä taistelua omaa tahtoa vastaan, joten mitä aiemmin tottuu säännölliseen työntekoon, sitä parempi. On myös tärkeää löytää itselleen sopiva opiskelutapa ja -ympäristö. Jollekin on luontevinta opiskella yksin kotona, toinen viihtyy parhaiten kirjastossa pienessä porukassa. Joku tykkää tehdä sivukaupalla tarkkoja muistiinpanoja, toinen pärjää pelkällä tunneilla kuuntelemisella. Oleellista on löytää itselleen sopivin tapa opiskella.





Loppuun kokosin vielä pienen suuntaa-antavan listan siitä, mitkä asiat kannattaa sisäistää jo lukiossa ja mitkä puolestaan ovat vähemmän tärkeitä juttuja, jotka kannattaa opetella vasta lähempänä pääsykoetta. Lista ei ole täydellinen, eikä välttämättä edes oikeassa, sillä kukaan ei voi tietää, mitä seuraavassa pääsykokeessa kysytään, vaan se on muodostettu täysin oman kokemukseni pohjalta siitä, millaisia kokonaisuuksia kokeessa on yleensä kysytty (olen jonkin verran tehnyt ja tutkinut myös aikaisempia pääsykokeita). Enjoy!

Must know
- FY: Perus mekaniikka (mm. mekaanisen energian säilymislaki!), aaltoliike, paine ja noste, linssit ja peilit, radioaktiivisuus (eri säteilylajit, hajoamiset jne), spektrit, statiikka, lämpöoppi, olomuotojen muutokset, ympyrä- ja pyörimisliike.
- KE: Orgaaninen kemia (reaktiot, rakenne, nimeäminen, funktionaaliset ryhmät!!), atomin rakenne, kemialliset sidokset, kemiallinen tasapaino (happo- emäslaskut, puskuriliuokset, liukoisuuslaskut!), kaasulaskut
- BI: Koko BI4-kurssi (!!), solujen rakenne ja toiminta, solujen välinen viestintä ja yhteistyö, mikrobit, geenit ja kromosomit, mutaatiot (geeni-, kromosomi- ja kromosomistomutaatiot), perinnöllisyys, geenien siirto, geenimanipulaatio, bioteknologian mahdollisuudet esim. lääketieteessä.

Should know
- FY: Sähköoppi, lämpöopin pääsäännöt, valon aalto-hiukkasdualismi, magneettikenttä, induktiot
- KE: Orbitaalit ja elektronien järjestäytyminen niille, ionisoitumisenergia
- BI: Eliökunnat, ekosysteemin peruskäsitteet ja toiminta, ympäristömyrkyt, kasvihuoneilmiö, rehevöityminen, happamoituminen, bioottiset ja abioottiset tekijät, eliöiden väliset suhteet, bioteknologian uhat ja mahdollisuudet.

Nice to know
- FY: Gravitaatio, vaihtovirta- ja tasavirtapiirit, lämpövoimakoneet, soittimet
- KE: Metallit ja malmit, korroosio, sähkökemiallinen jännitesarja, erilaisten yhdisteiden valmistus ja käyttö esim. teollisuudessa (lasi, muovit, sammutettu kalkki, mitä noita nyt löytyy)
- BI: Sukkessio, kasvillisuusvyöhykkeet, ilmastovyöhykkeet, eri maannoslajit, luonnon- ja ympäristönsuojelun keinot, kestävä kehitys, bioteknologian alat.


Siinä on nyt jonkinmoinen listaus, kaikki lukiokirjat on jo kauan sitten pakattu ja säilötty jonnekin kaapin perukoille, joten ulkomuistista vedin noi aiheet. Varmasti jotakin sieltä puuttuu, mutta idea olikin vain antaa vähän viittausta siihen, mihin kannattaa ainakin panostaa! Toivottavasti edes joku hyötyy siitä! :)

3 kommenttia:

  1. Much love,
    Wengie
    www.wengie.com"
    "really enjoyed the read <3

    VastaaPoista
  2. Mukavaa että teit tuollaisen pienehkön listan josta suurinpiirtein näkee mihin kannattaa panostaa! :) Osaatko antaa yhtään vinkkejä siihen, mistä kannattaa aloittaa? En siis ole opiskellut lukiossa biologiaa, kemiaa enkä fysiikkaa muuta kuin pakolliset kurssit, ja kieltämättä on vähän eksynyt olo kun lukion kirjojakin on kaikista aineista yhteensä se 18, eikä hajuakaan mistä pitäisi aloittaa. Jossain taisit kirjoittaa että kannattaa unohtaa "ensin kirja nro 1, sitten 2, sitten 3 jne.." ajattelu, itse olin ajatellut tehdä juuri näin! :D Onko mitään neuvoja? :)

    -Merve

    VastaaPoista
  3. Moi!

    Toi "kirja kerrallaan" ajattelu toimii ehdottomasti hyvin sulle nyt alkuvaiheessa, kun kaikki on uutta, joten nyt neuvoisin käymään ensin kaiken läpi perusteellisesti jossakin luontevassa järjestyksessä! Sitten, kun sulla on jonkinlainen kokonaiskuva aineista, voit alkaa yhdistelemään eri aineiden ja kurssien tietoja esimerkiksi ajatuskartoilla selkeiksi kokonaisuuksiksi. Järkevintä olisi ehkä aloittaa kemiasta ja fysiikasta (1. kurssit) koska ne vaativat paljon ymmärtämistä, bilsa sen sijaan on enemmän ulkoaopettelua :) sitä kannattaa lukea vasta lähempänä kevättä enemmän, koska asiat unohtuu niin nopeasti!

    VastaaPoista